Guardianship permit for property sale dismissed as property sold before permit became final. Court found no legal protection violation.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the guardian's appeal against the mayor's permit for the sale of a summer cottage. The guardian argued the sale violated his right to legal protection under the Constitution, but the property was sold before the permit became legally binding. The court held that since the property was no longer available, the appeal lacked a factual basis and the guardian's financial situation justified the sale.
Legislator headnote
AI generatedHolhoustoimilain 34 § ja 35 §; Suomen perustuslain 21 § 1 mom: A permit for the disposal of property under guardianship law becomes effective only upon finality; if the property is disposed of before finality, the applicant cannot claim a violation of legal protection rights regarding the permit's execution.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Maistraatin holhoustoimilain mukainen lupapäätös oli lähtökohtaisesti täytäntöönpantavissa vasta lainvoimaisena. Maistraatti ei ollut nyt maininnut päätöksessään mitään täytäntöönpanosta ja kiinteistö oli myyty ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päämies ei ollut saanut täytäntöönpanoasiaa hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Päämies ei saanut oikeusturvaa perustuslain 21 §:n 1 momentin vaatimalla tavalla.
Yleinen edunvalvoja haki holhoustoimilain mukaista lupaa kiinteistön myymiseen. Päämies vastusti hakemusta, koska kesämökkikiinteistön vuokraamista tuli edelleen jatkaa. Maistraatti myönsi luvan, koska kiinteistö oli huonokuntoinen, päämiehellä ei ollut varaa sen kunnostamiseen ja kiinteistö olisi hyvin ilmeisesti joutumassa pakkomyyntiin. Maistraatti ei lausunut päätöksessään sen täytäntöönpanosta. Edunvalvoja teki kiinteistöstä kaupat ennen kuin lupapäätös tuli lainvoimaiseksi. Päämies valitti lupapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Päämies esitti uutena perusteenaan, että hän oli menettämässä nykyistä asuntoaan ja tarvitsisi kysymyksessä olevaa kesämökkikiinteistöä asunnokseen.
Kiinteistö oli jo myyty, joten hallinto-oikeus ei palauttanut asiaa maistraatille sen harkitsemiseksi, olisiko kiinteistöä voitu käyttää päämiehen omana asuntona. Hallinto-oikeus otti asian myös tältä osin ratkaistavakseen. Päämies ei välttämättä tarvinnut kiistanalaista kiinteistöä asunnokseen. Kiinteistöllä olisi tullut suorittaa mittavia remontteja, joten kiinteistön säilyttäminen olisi vaarantanut päämiehen taloudellisen tilanteen. Päämies ei ollut asunut kiinteistöllä yli 10 vuoteen eikä sillä ollut hänelle muutenkaan erityistä tunnearvoa. Hallinto-oikeus päätyi johtopäätökseen, että päämiehen taloudellinen tilanne oli välttämättä vaatinut kiinteistön myymistä. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Oikeudenkäyntikulujen osalta hallinto-oikeus lausui seuraavasti. Valittajalla oli ollut perusteltu syy kääntyä lainoppineen asiamiehen puoleen hänelle tärkeässä asiassa. Asiaan oli liittynyt viranomaisen virheellisestä menettelystä johtuneita oikeudellisia ongelmia. Asia olisi saatettu palauttaa maistraatille uudelleen käsiteltäväksi, jos kiinteistöä ei olisi jo myyty. Kokonaisuutena olisi ollut kohtuutonta, että valittaja olisi joutunut kärsimään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hallinto-oikeus velvoitti maistraatin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.
Suomen perustuslaki 21 § 1 mom
Hallintolaki 44 § ja 45 §
Hallintolainkäyttölaki 31 § 1 ja 2 mom
Holhoustoimilaki 34 § ja 35 §
Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 ja 2 mom
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Veijo Tarukannel, Timo Tervonen ja Jukka Korolainen, joka myös esitteli asian.
Lainvoimainen