Administrative court dismissed appeal; tax authority prevails on share company not qualifying for inheritance gift relief.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the taxpayers' appeal regarding their land sale to their son's wholly owned company. The court held that the tax authority's reliance on a prior gift tax advance ruling did not constitute protected reliance under tax procedure law because the ruling only addressed gift tax, not income tax. Consequently, the son's share company was not treated as a qualifying relative for the inheritance and gift tax relief provision. The court emphasized that the Income Tax Act explicitly lists only natural persons as qualifying recipients, excluding legal entities even if owned by a child.
Legislator headnote
AI generatedTuloverolaki 48 § 1 mom. 3 kohta; Perintö- ja lahjaverolaki 55 §; Laki verotusmenettelystä 26 § 2 mom.: The Income Tax Act's explicit listing of natural persons as qualifying recipients excludes share companies from inheritance and gift tax relief, and a prior advance ruling on gift tax does not create protected reliance for income tax purposes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A on myynyt yhdessä puolisonsa B:n kanssa 8 maatilaa, joista A on omistanut 6 sekä A ja B yhdessä 2 ja joilla he ovat harjoittaneet maatilataloutta, poikansa D 100 prosenttisesti omistamalle osakeyhtiö C:lle. Kauppahinta on ollut 150 000 euroa. A:ta ja B:tä on verotettu omaisuutensa luovutuksesta saamasta voitosta.
Muutoksenhakijat A ja B ovat vedonneet lahjaverotuksessa D:lle annettuun ennakkoratkaisuun, jossa on sovellettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista huojennussäännöstä. Ennakkoratkaisussa on katsottu, että lahjan suhteellinen osuus omaisuuden lahjaverotuksen perusteena olevasta käyvästä arvosta, 392 361 eurosta, on 65,85 prosenttia eli 242 361 euroa.
Ennakkoratkaisussa on nimenomaan ratkaistu vain se, että mainitun 242 361 euron osalta on kyse lahjan antamisesta ja että sen osalta lahjaverotuksessa sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista huojennussäännöstä. Ennakkoratkaisussa on ratkaistu vain lahjaveroa koskeva ennakkoratkaisuhakemus. Ennakkoratkaisussa ei ole voitu eikä siinä myöskään ole pitänyt ottaa kantaa siihen, miten rahana maksettavan kauppahinnan, 150 000 euroa, tuloverotus toimitetaan.
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n säännöksessä ei ole mitenkään rajattu lahjaverotukseen huojennukseen oikeutettuja tahoja vaan säännöksessä käytetään lahjansaajasta sanaa verovelvollinen, jolla tarkoitetaan ihmisen lisäksi muun muassa osakeyhtiötä.
Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa on tyhjentävästi lueteltu lainkohdassa tarkoitetuiksi luovutuksensaajiksi tietyt ihmiset, jotka ovat omaisuuden luovuttajan sukulaisia. Näin ollen mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna luovutuksensaajana ei voi olla osakeyhtiö. Lain tarkoituksena on, että omaisuus luovutetaan tietyille ihmisille, jotka ovat luovuttajan sukulaisia. Tätä tarkoitusta ei voida sivuuttaa sillä, että omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, jonka omistaa 100 prosenttisesti luovuttajan poika.
Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun luottamuksensuojan antaminen edellyttää, että kaikki mainitussa lainkohdassa mainitut edellytykset täyttyvät yhtä aikaa.
Kysymys tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltamisesta ei ole verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tulkinnanvarainen tai epäselvä. Muutoksenhakijan vetoamassa vain lahjaverotusta koskevassa ennakkoratkaisussa on kyse aivan toisen lain, perintö- ja lahjaverolain, soveltamisesta. Näin ollen ja edellä esitetyt perusteet huomioon ottaen kyseistä ennakkoratkaisua ei ole pidettävä verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuna viranomaisen noudattamana käytäntönä tai ohjeena. Näin ollen muutoksenhakijoille ei voida antaa verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua luottamuksensuojaa.
Valitus hylättiin.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Alhonnoro, Seppo Jussila ja Jari Mäki-Runsas. Esittelijäjäsen Seppo Jussila.
Äänestys 2-1. Juha Alhonnoron mukaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n ja tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoituksena on helpottaa sukupolvenvaihdoksia maatiloilla. Maatilatalouden harjoittaminen osakeyhtiömuodossa ei muuta maatilatalouden luonnetta muuksi. Osakeyhtiömuoto pitää kuitenkin D:n saaman maatilavarallisuuden erillään muusta omaisuudesta ja siten pikemminkin turvaa sen jatkuvuutta ja on siten lahjoittajan tarkoituksen mukaista.
Ennakkoratkaisussa lahjan saajaksi katsottiin D, eikä osakeyhtiö. Ratkaisua tukee verohallinnon ohje 17.3.2010 s. 28, jonka mukaan, jos lahjansaajana on osakeyhtiö, niin lahjansaajiksi katsotaan osakkeenomistajat omistuksensa mukaisessa suhteessa. Asian vastaavuuskin huomioon ottaen - kun D on lahjansaaja omassa verotuksessaan, niin luovuttajan täytyy olla lahjanantaja omassa verotuksessaan.
Asiassa on kyse myös luottamuksensuojasta. Ennakkoratkaisu liittyy oleellisesti luovutuksensaajan ohella myös luovuttajaan. Vanhemmat ja lapsi ovat yhdessä miettineet sukupolvenvaihdoksen. Näin ollen luovuttajallakin on ollut oikeus luottaa ennakkoratkaisuun.
Lainkohdat:
Tuloverolaki 48 § 1 mom. 3 kohta
Perintö- ja lahjaverolak8i 55 §
Laki verotusmenettelystä 26 § 2 mom.
KHO:n päätös 17.10.2014 taltionumero 3167: Päätöstä ei muuteta