VAT deduction allowed for gift cards when purchase and taxable sales have objective content link.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court allowed the company's VAT deduction claim regarding the purchase of gift cards. The company argued its gift card sales were exempt, but the court found a direct objective link between the card purchases and the company's taxable textile sales. Consequently, the court ruled that the costs incurred were necessary for the taxable business operations.
Legislator headnote
AI generatedVAT Act s. 1(1), s. 41, s. 42(1)(4), s. 102(1); A taxpayer may deduct input VAT on gift card purchases if there is an objective link between the purchase and the taxpayer's taxable sales, meaning the cards would not have been acquired without such sales.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiön liiketoiminta oli arvonlisäverollista tekstiilien, asusteiden ja kodintekstiilien myyntiä. Toiminnassaan yhtiö myi elektronisia lahjakortteja, joihin voitiin ladata arvoa ja joita voitiin käyttää ainoastaan sen omissa myymälöissä arvonlisäverollisten tuotteiden ostamiseen.
Yhtiötä oli jälkiverotettu lahjakorttien hankintakustannuksiin liittyvän arvonlisäveron osalta sillä perusteella, että lahjakorttien myynti oli katsottu yhtiön verottomaksi maksuvälineiden myynniksi, eivätkä lahjakorttien hankinnat näin ollen olleet tapahtuneet yhtiön verollista liiketoimintaa varten.
Hallinto-oikeus katsoi Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten, että käsiteltävässä asiassa oli merkitystä erityisesti sillä, oliko lahjakorttien hankkimisen ja yhtiön vähennykseen oikeuttavan myynnin välillä niiden objektiiviseen sisältöön liittyvää yhteyttä. Tätä arvioitaessa erityistä merkitystä on sillä, olisiko kyseessä olevia hankintoja syntynyt, jos yhtiöllä ei olisi ollut mainittua verollista liiketoimintaa.
Yhtiö ei ostanut lahjakortteja ja myynyt niitä asiakkailleen siksi, että se harjoittaisi liiketoimintanaan verosta vapautettua liiketoimintaa. Näissä olosuhteissa mainittua lahjakorttien myyntiä ei voitu pitää yhtiön verollisesta liiketoiminnasta erillisenä verottomana rahoituspalveluna pidettävänä maksuvälineiden myyntinä.
Yhtiön myymälöissä verollisten tuotteiden ostamiseen tarkoitettujen lahjakorttien hankinnan ja lahjakortteja käytettäessä tapahtuvan yhtiön verollisen myynnin välillä oli niiden objektiiviseen sisältöön liittyvä yhteys. Yhtiölle ei olisi syntynyt lahjakorttien hankkimiseen liittyviä kuluja, jos sillä ei olisi ollut myymälöissään tapahtuvaa edellä mainittua verollista toimintaa. Näihin seikkoihin nähden sillä seikalla, että osa yhtiön myymistä lahjakorteista jäi mahdollisesti käyttämättä, ei ollut ratkaisevaa merkitystä arvonlisäveron vähennysoikeutta ratkaistaessa.
Yhtiöllä oli lahjakorttien ostojen osalta arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin mukainen vähennysoikeus.
Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta, 41 §, 42 § 1 mom 4 kohta ja 102 § 1 mom
Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-435/05, Investrand, C-496/11, Portugal Telecom SGPS, SA, ja C-104/12, Wolfram Becker
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Rautiainen, Tero Leskinen (t) ja Päivi Saarinen-Korpela.
Asian esittelijä Päivi Saarinen-Korpela.