Administrative court treats transition transport contract dispute as administrative litigation under public law rules.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court accepted the company's request to terminate part of the transition transport agreement, ruling it was a valid administrative contract rather than a private agreement. The company argued for contract modification after the authority refused, while the authority claimed jurisdiction lay with the district court. The court decided the matter must be heard as an administrative dispute because the contract involves public power and state subsidies.
Legislator headnote
AI generatedJoukkoliikennelain 62 §; Hallintolaki 3 §: A transition transport agreement involving state subsidies and public power constitutes an administrative contract, making disputes over its modification subject to administrative court jurisdiction.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Päätöslyhennelmä
Linja-autoliikennettä harjoittava A Oy pyysi toimivaltaiselta viranomaiselta B, että yhtiön ja viranomaisen välistä joukkoliikennelain 62 §:n 3 momentissa tarkoitettua siirtymäajan liikennöintisopimusta muutetaan siten, että osa sopimuksessa tarkoitetuista vuoroista lakkautetaan. B:n kieltäydyttyä pyydetystä sopimusmuutoksesta A Oy saattoi asian hallinto-oikeuden tutkittavaksi. B vaati, että A Oy:n vaatimus oli jätettävä tutkimatta, koska asian tutkiminen kuului sopimusehdon mukaan ja muutenkin X:n käräjäoikeuden toimivaltaan.
B:n päätökseen olla suostumatta sopimusmuutokseen ei voinut valittamalla hakea muutosta. Sopimukseen otetulla oikeuspaikkaa koskevalla välipuheella ei ollut asiassa merkitystä. Hallinto-oikeus tutki A Oy:n vaatimuksen hallintosopimusta koskevana hallintoriitahakemuksena.
Perustelut:
Siirtymäajan liikennöintisopimuksiin on siirretty aikaisemman puhtaasti hallinnollisen liikennelupajärjestelmän mukaiset liikennöitsijän liikenneluvat oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Aikaisempi järjestelmä oli tarveharkintainen, velvoitti viranomaista suojaamaan liikennöitsijöitä kilpailulta ja rajoitti lupaviranomaisen harkintavaltaa. Hallinto-oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan keskeisenä tarkoituksena järjestelyyn oli mahdollistaa julkisen tuen maksaminen liikennöitsijöille ja samalla antaa aikaa sopeutua uuteen säätelyjärjestelmään. Siirtymäajan liikennöintisopimus ei ole hankintasopimus ja muutoinkin yksityisoikeudelliset elementit siirtymäajan liikennöintisopimuksessa olivat vähäiset.
Joukkoliikennelain 62 §:n 11 momentin ja saman lain 22 §:n 2 momentin mukaan toimivaltainen viranomainen voi suojata kilpailulta siirtymäajan liikennöintisopimuksen mukaista liikennettä ja siirtymäajan liikennöintisopimuksen perusteella sillä voi olla myös siihen velvollisuus siinä laajuudessa, mitä aikaisemmin voimassa olleet linjaliikennelupien mukaiset liikennöintioikeudet ja velvollisuudet edellyttivät. Vastaavasti A Oy:lle siirtymäaikana maksettavan valtion tuen perusteet oli määritelty sopimuksessa ja sen lisäasiakirjassa. Sopimus edellytti toimivaltaisen viranomaisen käyttävän julkista valtaa sovitulla tavalla mitä tulee sopimuksen mukaisen liikenteen suojaamiseen ja julkisista varoista maksettavan korvauksen maksamiseen.
A Oy:n siirtymäajan liikennöintisopimus liittyi historiallisen taustansa, sisältönsä ja oikeusvaikutustensa perusteella sillä tavoin julkisen vallan käyttöön, että kysymyksessä oli hallintosopimus, jota koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Vesa Sirkesalo, Eija Mäkelä ja Tuomas Salo. Asian esittelijä Tuomas Salo.
Oikeusohjeet
Hallinto-oikeuslaki 3 §
Hallintolaki 3 §
Hallintolaki 66 §
Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 mom
Hallintolainkäyttölaki 69 §
KHO:n päätös 12.02.2016 taltio 16/0461. Päätöstä ei muuteta.