Vaasan HAO 29.10.2012 12/0526/3 · Hallinto-oikeus

Sähkön kauppaa harjoittavaan vapaaehtoiseen kuntayhtymään oli kuulunut 11 jäsenkuntaa 31.12.2008 saakka. Kuntayhtymään kuuluneet kolme jäsenkuntaa A, B ja C olivat lakanneet 1.1.2009, kun ne olivat liittyneet K:n kaupunkiin.

K ei kuulunut kuntayhtymään. Kuntayhtymä vaati hallintoriitahakemuksessaan vahvistettavaksi, että K:n kaupunki ei ole kuntayhtymän jäsen. K:n kaupunki vaati omassa hallintoriitahakemuksessaan vahvistettavaksi, että K:n kaupunki oli kuntaliitoksen yhteydessä suoraan lain nojalla tullut A:n B:n ja C:n tilalle kuntayhtymän jäseneksi.

Hallinto-oikeus totesi, että hallintoriita-asiassa asianosainen voi olla joko julkisoikeudellisen oikeussuhteen osapuoli tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun asia välittömästi vaikuttaa.

Kuntayhtymän muodostavat sen jäseninä olevat kunnat. Kuntayhtymän jäsenyyden siirtymistä koskevassa asiassa on kyse jäsenkuntien välisestä julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta. Vaikka kuntayhtymä on kuntalain 80 §:n mukaan itsenäinen ja oikeuskelpoinen oikeushenkilö, se ei kysymyksessä olevassa asiassa ollut julkisoikeudellisen oikeussuhteen osapuoli.

Asia ei myöskään koskenut välittömästi kuntayhtymän etua, oikeutta tai velvollisuutta. Näin ollen hallinto-oikeus jätti puuttuvan asianosaisaseman vuoksi kuntayhtymän hallintoriitahakemuksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus tutki K:n kaupungin vireillepaneman hallintoriita-asian. Koska kyse oli kuntayhtymän jäsenkuntien välisestä julkisoikeudellista oikeussuhdetta koskevasta riidasta eikä kuntayhtymän jäsenyyden siirtymistä koskevaan asiaan voinut hakea muutosta muutoksenhakuteitse, K:n kaupunki oli voinut panna hallinto-oikeudessa vireille hallintoriitahakemuksen asian ratkaisemiseksi.

Kuntalaissa tai kyseessä olevan kuntaliitoksen voimaantulon aikana voimassa olleessa kuntajakolaissa (1196/1997) ei ollut nimenomaisia säännöksiä kunnan lakkaamisen vaikutuksista kuntayhtymän jäsenyyteen. Kuntayhtymän perussopimuksessa ei myöskään ollut määräyksiä jäsenyyden siirtymisestä kuntaliitostilanteessa.

Asiassa sovellettavana olleen tuolloin voimassa olleen kuntajakolain 19 §:n mukaan, milloin kuntajaon muutos merkitsee kunnan lakkaamista siten, että sen alue kokonaan siirtyy uuteen tai laajentuvaan kuntaan, siirtyvät sen omaisuus sekä velat ja velvoitteet uudelle tai laajentuvalle kunnalle.

Hallinto-oikeus katsoi, että kuntayhtymän jäsenyyttä julkisoikeudellisena oikeutena ei lähtökohtaisesti voitu pitää sellaisena varallisuusoikeudellisena oikeutena, josta edellä mainitussa lainkohdassa säädettiin.

Se seikka, että kuntayhtymän jäsenyydellä oli sinällään varallisuusarvoa, ei tehnyt kuntayhtymän jäsenyydestä julkisoikeudellisena oikeutena lain tarkoittamaa omaisuutta. Näin ollen ja kun kunnan liittyminen kuntayhtymään edellytti kuntalain mukaan perussopimuksen muuttamista ja siten myös jäsenkuntien suostumusta, hallinto-oikeus katsoi, että kuntayhtymän jäsenyys ei ollut siirtynyt K:n kaupungille. Hallinto-oikeus hylkäsi K:n kaupungin hakemuksen.

Äänestys perusteluista 2-1

Eri mieltä oleva jäsen oli ratkaisun osalta enemmistön kannalla. Äänestyslausunnon perustelujen mukaan kuntayhtymä vastasi toimintatavoiltaan avointa yhtiötä, jonka yhtiömiehenä voi olla myös oikeushenkilö, tässä tapauksessa kunnat.

Tämän vuoksi eri mieltä oleva jäsen katsoi, että asian ratkaisuun oli kuntalain ja kuntajakolain säännösten lisäksi sovellettava avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä annetun lain oikeusperiaatteita ja -ohjeita.

Avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 11 §:n mukaan avoimen yhtiön yhtiömiehenä ei voi olla se, joka harjoittaa avoimen yhtiön kanssa kilpailevaa elinkeinotoimintaa. Koska K:n kaupunki harjoitti samaa toimintaa kuin kuntayhtymää (sähkön kauppaa), K:n kaupunki ei voinut olla kuntayhtymän jäsen.

Ks. myös Vaasan hallinto-oikeuden päätökset 12/0527/3 - 12/0532/3, joilla on ratkaistu K:n kaupungin valitukset saman kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustojen päätöksistä koskien kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista.