Administrative court dismisses appeal due to lack of standing as plaintiff was not a municipal member and not directly affected.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland dismissed the plaintiff's appeal against a school board decision regarding a temporary teacher appointment. The plaintiff argued discrimination based on parental leave, claiming a direct link to his previous fixed-term contract. The court ruled that the plaintiff lacked standing because he was not a member of the municipality at the time of the decision and the new appointment did not constitute a direct continuation of his expired contract.
Legislator headnote
AI generatedKuntalaki 89 § 1 mom; Kuntalaki 92 § 1 mom: A party lacks standing to file a municipal appeal if they are not a member of the municipality at the time of the decision and the decision does not directly and immediately affect their rights or interests.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
X:n kunnan K:n koulun rehtori oli 1.12.2010 tekemällään päätöksellä nimittänyt B:n perusopetuksen ja lukion biologian ja maantiedon lehtorin viran väliaikaiseksi hoitajaksi ajalle 1.1. - 31.7.2011. Kyseessä oli avoimena olevan lehtorin viran väliaikainen täyttäminen.
X:n sivistyslautakunta hylkäsi A:n rehtorin päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.
A vaati hallinto-oikeutta kumoamaan viranhaltijan ja sivistyslautakunnan päätökset lainvastaisina vedoten valituksessaan siihen, että häntä oli nimitysasiassa syrjitty perhevapaiden käytön vuoksi. A katsoi, että hänen jäämisensä hoitovapaalle syyslukukaudeksi 2010 oli ollut syynä siihen, että hänen palvelussuhdettaan ei ollut jatkettu.
Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta, koska A:lla ei ollut kunnan jäsenyyteen eikä asianosaisuuteen perustuvaa valitusoikeutta asiassa.
Väestötietojärjestelmän mukaan A:n kotikunta oli vuonna 2010 ollut Y:n kaupunki. Viranhaltijan päätös oli tehty 1.12.2010 ja se oli asetettu yleisesti nähtäväksi samana päivänä. Kunnan jäsenen oikaisuvaatimusaika oli päättynyt siten 15.12.2010. Kun A ei ole ollut X:n kunnan jäsen vuonna 2010, hänellä ei ole ollut oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta kunnan jäsenyyden perusteella. Tästä seurasi, että hänellä ei ollut asiassa myöskään kunnan jäsenyyteen perustuvaa valitusoikeutta. Tällaista valitusoikeutta hänelle ei syntynyt myöskään sillä perusteella, että X:n kunta oli 1.1.2011 liittynyt Y:n kaupunkiin.
A oli ollut X:n kunnassa perusopetuksen ja lukion biologian ja maantiedon lehtorin viransijaisena vakinaisen viranhaltijan virkavapauksien ajan, kolmessa eri jaksossa: 13.8.2007 - 31.7.2008, 1.8.2008 - 31.7.2009 ja 1.8.2009 - 31.12.2010. Ajalla 31.8.2009 - 14.7.2010 hän oli ollut äitiysvapaalla ja 15.7. - 31.12.2010 hoitovapaalla. A:n äitiys- ja hoitovapaan aikana biologian ja maantiedon lehtorin viransijaisena oli ollut B.
Mainitun biologian ja maantiedon lehtorin viran vakinainen haltija oli irtisanoutunut virastaan 1.1.2011 alkaen. Rehtori oli valituksenalaisella päätöksellään nimittänyt avoimen viran väliaikaiseksi hoitajaksi ajalle 1.1. - 31.7.2011 ilman hakumenettelyä B:n.
A katsoi olevansa asiassa asianosainen, koska valituksenalaiset päätökset kohdistuvat häneen ja hänen oikeuksiinsa. Valituksenalaisessa nimitysasiassa oli ollut kyse välittömästä jatkosta hänen määräaikaiseen virkasuhteeseensa, jota oli jatkettu ennen perhevapaita kaksi kertaa ilman hakumenettelyä.
Hallinto-oikeus totesi, ettei valituksenalaista viranhaltijan päätöstä ollut kohdistettu A:han, joten hänellä ei tällä perusteella ollut valitusoikeutta. Kyseessä ei ollut määräaikaisen viran julkinen hakumenettely eikä myöskään kunnan sisäinen haku. A:lla ei sen vuoksi ollut viranhakijan asemaan perustuvaa asianosaisen valitusoikeutta. Pelkästään se seikka, että hän oli ilmaissut halunsa palata kyseiseen työtehtävään, ei luonut hänelle sellaista oikeutta tai etua, että hänellä tämän perusteella olisi oikeus valittaa nimityspäätöksestä.
Asiassa oli vielä ratkaistava se, vaikuttiko valituksenalainen viranhaltijan päätös sillä tavoin välittömästi A:n oikeuteen tai etuun, että hänellä olisi tällä perusteella oikeus tehdä kunnallisvalitus.
A:n viranhoitomääräysten perusteina olivat olleet vakinaiselle viranhaltijalle myönnetyt virkavapaudet ja niistä johtuvat viransijaisuudet. A:n määräaikainen virkasuhde kuntaan oli päättynyt 31.12.2010, kun hänelle annettu viimeisin viransijaisuusmääräys oli päättynyt. Hänen hakemansa hoitovapaa oli myös päättynyt 31.12.2010. Valituksenalaisessa viranhaltijan päätöksessä oli 1.1.2011 alkaneen uuden määräaikaisuuden perusteena ollut avoimena olevan viran väliaikainen hoitaminen.
Vaikka viranhaltijan päätöksessä oli kyse samaan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, ei 1.1.2011 alkaneessa määräaikaisuudessa ollut kuitenkaan kyse välittömästä jatkosta A:n määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tilanteessa, jossa A:n määräaikainen virkasuhde kuntaan oli päättynyt ja uuden viranhoidon määräaikaisuuden peruste oli toinen, oli katsottava, ettei valituksenalainen päätös vaikuttanut A:n oikeuteen tai etuun kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sillä tavoin välittömästi, että hän olisi asianosaisen asemassa. Myöskään se, että sivistyslautakunta oli virheellisesti ottanut asian ratkaistavakseen, ei luonut A:lle asianosaisasemaa.
Kuntalaki 89 § 1mom
Kuntalaki 92 § 1 mom
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Riikka Tiainen, Jukka Hartikainen ja Pirjo Salesvuo. Asian esittelijäjäsen Pirjo Salesvuo.
Lainvoimainen