Administrative court dismissed appeal against university council composition, ruling gender balance requirement interpreted as fairness principle rather than strict quota.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedA member of the University Council appealed to the Administrative Court, arguing the Council's eight-person board failed to meet the 40% gender minimum required by the Gender Equality Act. The court determined that the relevant provision mandates a fairness principle rather than a strict quota system. Consequently, the court dismissed the appeal, finding the Council acted within legal bounds by selecting all available female candidates and providing sound reasons for the final composition.
Legislator headnote
AI generatedMiesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 2 momentti; The requirement for gender balance in representative bodies is interpreted as a principle of fairness rather than a mandatory quota, allowing decisions based on the availability of candidates and reasoned justification.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yliopiston edustajisto oli asettanut ylioppilaskunnalle hallituksen. Hallituksen kahdeksan henkilön kokoonpanoon valittiin kolme naista eli vähemmistönä olevaa sukupuolta oli hallituksen kokoonpanosta 37,5 prosenttia.
Ylioppilaskunnan jäsen valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, koska hallituksen kokoonpanossa ei ollut vähintään 40 prosenttia vähemmistönä olevaa sukupuolta kuten miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 2 momentti edellyttää.
Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että edustajiston hallitukseen oli sovellettava tasa-arvolain 4a §:n 1 momentin niin sanotun kiintiösäännön sijasta mainitun pykälän 2 momentin niin sanottua tasapuolisuussääntöä. Hallinto-oikeus tarkasteli seuraavaksi, mitä eroa kiintiösäännöllä ja tasapuolisuussäännöllä oli asian ratkaisun kannalta.
Hallinto-oikeus päätyi johtopäätökseen, että edustajiston kantaa tuki ensinnäkin se, että hallitukseen oli otettu kaikki, tosin vain sen käyttämässä menettelyssä, ilmoittautuneet naiset ja toiseksi se että hallitukseen oli hyvin perusteltu syy valita kuuden tai seitsemän sijasta kahdeksan jäsentä. Kolmanneksi edustajiston kantaa tuki se, että hallituksessa oli 37,5 prosenttia eli lähes 40 prosenttia naisia.
Valittajan kantaa asiassa tuki se, että hallituksen kokoonpano olisi hyvin todennäköisesti saatu vastamaan 40 prosentin vaatimusta, jos tähän olisi pyritty asian valmistelua jatkamalla. Edustajisto ei ollut joka tapauksessa tasa-arvolain 4a §:n tavoitteen mukaisesti pyrkinyt aktiivisesti jatkamaan asian valmistelua, jotta vähemmistöön jääneen sukupuolen asema olisi mahdollisesti voitu paremmin turvata.
Hallinto-oikeus asiaa harkitessaan totesi, että valituksenalaisen päätöksen kumoaminen vaatii siinä olevan lainvastaisuuden toteamista. Tässä tapauksessa tasapuolisuusääntö ja siitä poikkeaminen oli määritelty laissa hyvin tulkinnanvaraisesti ja oikeusohjeen tarkka sisältö jäi esityötkin huomioon ottaen avoimeksi. Tähän nähden edustajisto oli osoittanut asettaneensa hallituksen niissä laillisissa rajoissa, jotka tasa-arvolain 4a §:n 2 ja 3 momentti mahdollistavat. Tasapuolisuussäännön tulkinnanvaraisuus kääntyi edustajiston kannan eduksi. Ylioppilaskunnan jäsenen valitus hylättiin.
Miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Päivi Toivanen, Timo Tervonen ja Jukka Korolainen. Asian esittelijäjäsen Jukka Korolainen.
Lainvoimainen