Administrative court quashes decision denying salary increase to civil servant due to lack of constitutional authority.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland quashed the decision of the State Personnel Services Centre (Palkeet) refusing to pay a salary increase to a civil servant. The court found that Palkeet, established by a government decree without specific legislative authorization, lacked the constitutional power to determine civil servants' financial benefits. Consequently, the court ordered Palkeet to pay the outstanding salary increase from January 1, 2010. This ruling emphasized that even decentralized public bodies must derive their authority from law to exercise public power over individual rights.
Legislator headnote
AI generatedPerustuslaki 2 § 3 mom; 80 §; 119 § 2 mom: A public body established by a government decree without specific legislative authorization lacks the constitutional authority to determine financial benefits for civil servants, as such powers require a direct legal basis.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hallinto-oikeus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (jäljempänä Palkeet) virkamiehen valituksesta kumosi Palkeiden päätöksen, jolla Palkeet oli kieltäytynyt maksamasta virkamiehelleen palkanlisää. Virkamies oli ollut virkasuhteessa oikeusministeriöön, mistä virkamies oli siirtynyt organisaatiouudistusten myötä toimintansa 1.1.2010 aloittaneen Palkeiden palvelukseen. Päätöksen palkanlisän maksamisesta oli tehnyt oikeusministeriö vuonna 2007.
Hallinto-oikeuden päätöksen keskeisenä johtopäätöksenä oli, että valtioneuvoston asetuksella ilman lain valtuutusta perustetulla Palkeilla ei ollut perustuslaillista toimivaltaa käyttää julkista valtaa eikä näin ollen myöskään oikeutta määrätä virkamiestensä taloudellisista etuuksista.
Hallinto-oikeus perusteli ratkaisunsa keskeisiä kohtia seuraavin tavoin.
Hallinto-oikeus seuraavaksi tarkasteli sitä, onko palkanlisästä päättämisessä ollut kysymys julkisen vallan käyttämisestä.
Seuraavaksi hallinto-oikeus tarkasteli sitä, oliko Palkeilla ollut lainkaan oikeutta riidanalaisena olleen julkisen vallan käyttöön.
Palkeet on perustettu valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen perustelumuistion 30.3.2009 mukaan Palkeiden toimintaan ei liity perustuslain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkisen vallan käyttöä. Perustelumuistion mukaan Palkeet voitiin siten virastona perustaa valtioneuvoston asetuksella eli lakia säätämättä. Hallinto-oikeus totesi, että tämä oli myös sopusoinnussa asetuksen 1 §:n 1 momentista ilmenevän Palkeiden varsinaisen tehtävän ja sen luonteen kanssa. Asetuksen sanamuodon perusteellahan Palkeet on viranomaisia avustava toimija eikä itsenäinen julkisen vallan käyttäjä. Hallinto-oikeus totesi, että Palkeiden toimintaan oli kuitenkin jo asetuksen perusteella täytynyt kuulua julkisen vallan käyttöä suhteessa sen omiin virkamiehiin nähden. Virkamiesten oikeudellinen asema oli jäänyt perustaltaan avoimeksi, kun Palkeet perustettiin.
Hallinto-oikeus seuraavaksi tarkasteli Suomen perustuslaillista järjestelmää julkisen vallan käytön kannalta.
Perustuslain 2 §:n 3 momentin ensimmäinen virke tarkoittaa sitä, että julkisen vallan käyttäjällä tulee aina olla viime kädessä eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste. Palkeet on perustettu valtioneuvoston asetuksella, jonka antamiseen ei ole ollut lain erityistä valtuutusta. Tämän vuoksi Palkeilla ei ollut perustuslain 119 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla pelkästään perustamisasetuksensa nojalla toimivaltaa käyttää julkista valtaa.
Perustuslain 80 § tarkoittaa sitä, että yksilön oikeuksista eli palkanlisää koskevasta edellä selostetusta toimivallasta on lähtökohtaisesti säädettävä lailla tai toimivalta asetuksella säätämiseen on siirrettävä lailla ja vielä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Valtioneuvostolle ei ole annettu tällaista valtuutusta säätää asetuksella Palkeille oikeus määrätä virkamiesten oikeusaseman perusteista. Perustuslain vaatima lakiperusteisuus ei täyty myöskään perustuslain 80 §:n mahdollistamalla tavalla.
Edellä selostetuilla perusteilla Palkeilla ei ollut suoraan lailla tai lain nojalla annettuun asetukseen perustuvaa toimivaltaa lopettaa palkanlisän maksamista. Valituksenalainen päätös oli tällä perusteella kumottava. Tämä johti väistämättä siihen, että valittajalla oli edelleen oikeus palkanlisään. Asiassa oli kysymys rahamääräisestä riidasta, eikä asianosaisilla ollut riitaa palkanlisän kuukausittaisesta määrästä. Tähän nähden hallinto-oikeus velvoitti Palkeet 1.1.2010 alkaen suorittamaan valittajalle tälle aiemmin maksettua palkanlisää.
Sovelletut oikeusohjeet
Perustuslaki 2 § 3 mom, 80 §, 119 § 2 mom. ja 124 §
Valtion virkamieslaki 7 luku, 14 luku 52 § ja 15 luku 62 § 1 mom.
Valtioneuvoston asetus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta 2.4.2009/229
Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel, Päivi Toivanen, Kirmo Saastamoinen, Timo Tervonen, Riitta Eskola ja Jukka Korolainen, joka myös esitteli asian.
KHO:n päätös 22.8.2013 taltionumero 2579: Asia palautetaan.
Kuopion HAO on käsitellyt asian uudelleen. Kuopion HAO:n päätös 6.2.2014 nro 14/0027/4: Päätös kumotaan ja Palkeet velvoitetaan korvaamaan valittajalle 1.1.2010 alkaen maksamatta jätetyt palkanlisät.
KHO:n päätös 23.5.2016 taltionumero 2250: Päätöstä muutetaan.