Legislator Case Law & Legislation
Helsingin HAO 30.03.2012 12/0341/1 AI generated

Administrative court dismissed VAT refund claim where advance payment was deemed salary, preventing offset against subsequent tax liability.

Case Number Helsingin HAO 30.03.2012 12/0341/1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the taxpayer's claim for a VAT refund based on a prior commitment letter. The court found that monthly payments made to a consultant were legally classified as salary under the Advance Payment Act rather than business transactions. Consequently, the taxpayer could not offset these amounts against subsequent VAT liabilities, rendering the refund claim invalid.

Legislator headnote

AI generated

Arvonlisäverolaki 1 § 4 mom, 179 § 1 mom (1265/1997) ja 180 § 1 mom (1767/1995); Ennakkoperintälaki 13 § 1 mom: When advance payments are legally characterized as salary rather than business transactions, taxpayers cannot offset them against subsequent VAT liabilities, and the tax authority is not bound by a commitment letter to refrain from collection.

Keywords

AI generated
VAT refund claim advance payment classification salary vs business transaction VAT offset limitation commitment letter validity subsequent tax liability administrative court decision

Cited Legislation

AI generated
Arvonlisäverolaki 1 § 4 mom, 179 § 1 mom (1265/1997) ja 180 § 1 mom (1767/1995)
Arvonlisäverolaki 1 § 4 mom, 179 § 1 mom (1265/1997) ja 180 § 1 mom (1767/1995)
Ennakkoperintälaki 13 § 1 mom
Ennakkoperintälaki 13 § 1 mom

Cited Case Law

AI generated
KHO 3860/13 11.12.2013
KHO 3860/13 11.12.2013. Päätöstä muutetaan.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A Oy:n edustaja Y toimi B Oy:ssä liiketoiminnan konsulttina. A Oy veloitti yhtiöiden välisen sopimuksen perusteella konsulttipalkkioita ja muita mahdollisia kuluja B Oy:ltä kerran kuukaudessa. Hallinto-oikeus katsoi, että A Oy:lle maksetut suoritukset olivat Y:n saamaa ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa. Koska A Oy:lle maksettuja suorituksia oli pidettävä palkkana, niiden veloitus ei ollut tapahtunut liiketoiminnan muodossa, eikä B Oy:llä ollut oikeutta vähentää suorituksista arvonlisäveroa. B Oy:tä oli jälkiverotettu vähennysten osalta. Asiassa tuli tällöin arvioitavaksi A Oy:n antaman kuittaussitoumuksen merkitys.

A Oy oli antanut sitoumuksen, jossa se luopui oikeudestaan vaatia konsultointia koskevista myynneistä suorittamaansa arvonlisäveroa palautettavaksi edellyttäen, että verovirasto jättää vastaavalta osin B Oy:n jälkiverotuksen toimittamatta. Sitoumuksen mukaan A Oy oli käsitellyt mainitut liiketapahtumat arvonlisäverollisena myyntinään ja tilittänyt niistä arvonlisäveron. Sitoumuksessa todettiin, että se ei rajoita veroviranomaisten oikeutta tarvittaessa puuttua

A Oy:n tekemiin arvonlisäverovähennyksiin.

Hallinto-oikeus totesi, että A Oy:llä olisi ollut oikeus arvonlisäveron palautukseen verollisina veloitettujen suoritusten ja niihin kohdistuvien vähennyskelvottomien hankintojen erotuksesta. A Oy:lle palautettava vero ei näin ollen vastannut määrältään B Oy:n vähentämää jälkiverotuksen kohteena olevaa veroa. Hallinto-oikeus katsoi, että Konserniverokeskus oli tämän vuoksi voinut jättää A Oy:n antaman kuittaussitoumuksen hyväksymättä. B Oy:n jälkiverotusta ei ollut tullut jättää tälläkään perusteella toimittamatta. Tilikausi 1.1.-31.12.2006. Äänestys 2-1.

Arvonlisäverolaki 1 § 4 mom, 179 § 1 mom (1265/1997) ja 180 § 1 mom (1767/1995)

Ennakkoperintälaki 13 § 1 mom

KHO 3860/13 11.12.2013. Päätöstä muutetaan.