Court allows business vehicle expenses deduction despite wife's ownership if no private use occurred.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Turku allowed a taxpayer to claim a higher mileage deduction for business trips made in his wife's delivery van. Although the taxpayer did not own the vehicles and the tax authority rejected the claim due to ownership issues, the court found no private use occurred. Consequently, the expenses were treated as part of the business income source, permitting the deduction based on actual costs rather than the lower rate applied by the lower board.
Legislator headnote
AI generatedLaki elinkeinotulon verottamisesta 53 §; 55 §: If a spouse's vehicle is used exclusively for business without private use, the costs are deductible as actual business expenses regardless of ownership.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ratkaistavana oli kysymys, oliko elinkeinonharjoittajalla A oikeus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 §:n mukaiseen lisävähennykseen elinkeinotoimintaan liittyvistä ajoista, jotka A oli ajanut vaimonsa omistamalla pakettiautolla. A oli vaatinut, että elinkeinotoimintaan liittyvistä ajoista hyväksytään vähennettäväksi 0,39 euroa kilometriltä. Oikaisulautakunta oli hyväksynyt kuluja vain 0,21 euroa kilometriltä.
A oli ilmoittanut, että hän oli käyttänyt elinkeinotoiminnan ajoihin vain vaimonsa omistamia pakettiautoja. Perheen yksityisajot oli ajettu A:n omistamalla henkilöautolla. Koska A ei ollut omistanut pakettiautoja, eikä autojen tai niiden kulujen ollut edes väitetty olleen elinkeinotoiminnan kirjanpidossa, pakettiautojen ei voitu katsoa kuuluneen A:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Autot olivat kuitenkin kuuluneet A:n yksityisvarallisuuteen sillä tavalla, että hänellä oli oikeus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 §:n mukaiseen lisävähennykseen. A:lla oli siten oikeus vähentää kuluja verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärä 0,38 euroa kilometriltä.
Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 §
Laki elinkeinotulon verottamisesta 2 §,
Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 §,
Laki elinkeinotulon verottamisesta 53 § 2 mom ja 55 § (1168/2000)
Verovuosi 2004
Koko jaoston istunto
Äänestys 3-3
Vähemmistöön jääneiden kahden jäsenen äänestyslausunto ja esittelijän eriävä mielipide:
A oli lisäselvityksessään oikaisulautakunnalle ilmoittanut, että autot, joilla työajot oli ajettu, eivät olleet olleet lainkaan yksityiskäytössä. Koska pakettiautojen on katsottava kuuluneen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 53 §:n tarkoitetulla tavalla elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, A:lla ei ollut oikeutta lain 55 §:n mukaiseen, yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehdyistä matkoista myönnettävään lisävähennykseen. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa aiheutuvat menot vähennetään verotuksessa todellisten kulujen suuruisina. Kun A ei ollut näyttänyt, että elinkeinotoiminnasta aiheutuneet todelliset autokulut olivat olleet oikaisulautakunnan hyväksymää määrää suuremmat, lautakunnan päätöstä ei ollut syytä muuttaa.
Vähemmistöön jääneen yhden jäsenen äänestyslausunto:
A:n puoliso oli korvauksetta antanut omistamansa pakettiauton A:n elinkeinotoiminnassa käytettäväksi eikä auto ollut A:n mukaan ollut kummankaan puolison yksityiskäytössä. Autoa oli pidettävä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvaan autoon rinnastettavana eikä se, että auto on ollut A:n puolison omistuksessa, voi olla peruste myöntää A:lle oikeutta suurempaan vähennykseen kuin mitä hän saisi, jos auto olisi ollut hänen omistuksessaan. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta laskennalliseen, 0,38 euron ja oikaisulautakunnan arvion mukaan hyväksymän 0,21 euron yksikköhintojen erotuksen perusteella laskettavaan lisävähennykseen.
KHO:n päätös 16.7.2013, taltionumero 13/2413
KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Koska puolison omistamilla pakettiautoilla ei ollut ajettu yksityisajoja, niiden on katsottava kuuluneen A:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Tällaisen auton kulut vähennetään todellisen suuruisena. Selvitystä todellisista kuluista ei ollut, eikä A ollut näyttänyt, että todellisia kuluja on ollut oikaisulautakunnan hyväksymää määrää enemmän.