Administrative court annulled coastal master plan due to excessive construction density violating planning content requirements.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court annulled a coastal master plan covering 240 square kilometers because its construction density calculations failed to account for existing saunas and designated building sites from coastal master plans. Three nature conservation associations argued the plan violated the Planning and Building Act's content requirements by overstating permissible construction. The court ruled that including these factors would have raised the actual construction efficiency too high, rendering the plan non-compliant with statutory content mandates.
Legislator headnote
AI generatedMaankäyttö- ja rakennuslain 39 §; 73 §: A master plan must accurately reflect total construction capacity including existing structures and designated sites; if calculated density exceeds limits considering natural values, the plan fails content requirements and must be annulled.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rantayleiskaava
Erityiset luonnonarvot
Natura 2000-verkosto
Kaavan sisältövaatimukset
Mitoitus
Ranta-asemakaavojen vaikutus mitoitukseen
Saunarakennusten vaikutus mitoitukseen
Oikeuskysymyksenä asiassa oli, täyttikö rantayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n ja 73 §:n yleiskaavan sisällölle asettamat vaatimukset, kun kaavan mitoituslaskelmissa ei ollut otettu huomioon kaava-alueella olevia saunarakennuksia ja ranta-asemakaavojen mukaisia rakennuspaikkoja.
Kaava-alue oli huomattavan laaja, ulottuen kahden kunnan alueelle. Pinta-alaltaan se oli noin 240 neliökilometriä, josta vesialuetta noin 170 neliökilometriä. Rantaviivaa kaava-alueella oli noin 340 kilometriä. Kaava-alueella sijaitsi kolme Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta.
Kolme luonnonsuojeluyhdistystä oli valittanut kaavasta muun muassa sillä perusteella, että kaavan mitoitus ei kertonut todellista rakentamisen määrää kaava-alueella. Yhdistykset katsoivat, että kaava ei liian korkean mitoituksensa vuoksi täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle säädettyjä sisältövaatimuksia.
Hallinto-oikeus kumosi kaavan kokonaisuudessaan.
Hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, että kaavan suunnittelualueella olevien ranta-asemakaavojen mukaisia rakennuspaikkoja ei ollut otettu huomioon kaavan mitoituksessa. Myöskään olemassa olevia saunarakennuksia ei ollut kaavan merkitty eikä otettu huomioon mitoituksessa, vaikka ne nostavat osaltaan kaava-alueen rantarakentamisen tehokkuutta. Lisäksi kaavamääräykset sallivat M-alueilla 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä ennen 1.1.1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän enintään 30 kerrosneliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamisen. Erilliset saunarakennukset sekä talouskeskuksen sijaitessa kauempana rantaviivasta myös talouskeskusten käyttöön tulevat saunarakennukset kuitenkin nostivat kaava-alueen vesistöjen rantarakentamisen kokonaistehokkuutta.
Kaikki kyseiset seikat vaikuttivat tosiasialliseen rakennuspaikkojen määrään kaava-alueella ja nostivat kaava-alueen vesistöjen rantarakentamisen kokonaistehokkuutta. Kaavan tosiasiallinen rakennustehokkuus muodostui siten korkeammaksi kuin toisen kunnan alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuus 6,2 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille ja toisen kunnan alueen 5,4 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille, joita jo sinällään oli pidettävä varsin korkeana, kun otettiin huomioon kaava-alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta.
Ottaen huomioon kaava-alueella jo olevan rantarakentamisen määrä ja kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat sekä ranta-asemakaavoista ja saunarakennuksista edellä todettu, rakentamistehokkuus muodostui alueen luonnonolosuhteet ja erityiset luontoarvot huomioon ottaen liian korkeaksi. Kaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n ja 73 §:n sisältövaatimuksia. Valtuustojen kaavan hyväksymispäätökset kumottiin.
Sovelletut säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel, Riikka Tiainen ja Paula Vesterinen. Asian esittelijäjäsen Paula Vesterinen.
KHO:n päätös 15.5.2013 taltionumero 1684: Päätöksen lopputulosta ei muuteta