Administrative court allows legal aid for non-Swedish citizen based on trust principle and need for professional legal assistance.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland granted legal aid and appointed a private assistant to a non-Swedish citizen unable to speak Finnish. The applicant argued that his situation required professional legal help to navigate complex immigration procedures and protect his rights. The court ruled in his favor by interpreting the trust principle and the need for specialized assistance as grounds for granting aid under the Legal Aid Act.
Legislator headnote
AI generatedLegal Aid Act s. 1(1); Aliens Act s. 9(2): The court must consider the alien's factual situation and the need for legal protection; a non-public legal aid provider may be appointed if the trust principle is respected and comparable aid was granted to others in similar circumstances.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A oli hakenut oikeusapua ja yksityisen avustajan määräämistä ihmiskaupan auttamisjärjestelmään hakemista varten. Hallinto-oikeus punnitsi ensin oikeusaputoimiston päätöksen mukaista ratkaisua eli hakemuksen hylkäämistä ja sitten hyväksymistä puoltavia seikkoja, minkä jälkeen hallinto-oikeus teki oikeudellisen arvion ja johtopäätökset.
Oikeudellisen arvionsa aluksi hallinto-oikeus lausui, että kysymyksessä olevaan oikeuskysymykseen ei löydy suoraa vastausta laista. A:n asiaa ei tullut tarkastella muodollisen hallintoasian käsitteen pohjalta vaan lähtökohdaksi oli otettava ulkomaalaisen tosiasiallinen tilanne ja oikeussuojan tarve. A oli ollut kielitaidottomana ulkomaalaisena tilanteessa, jossa hänen oikeuksiaan oli mahdollisesti loukattu ja hänen oikeudellinen asemansa Suomessa oli ollut selvitettävä. Konkreettiset hallintoasiat kuten oleskeluluvan hakeminen olivat saattaneet täsmentyä vasta selvitystyön edetessä. Kokonaisuutena A:n tilanne oli ollut sellainen, että hän oli tarvinnut oikeusapulain 1 § 1 momentin tarkoittamalla tavalla asiantuntevaa oikeudellista apua asiassaan.
Kysymyksessä olevaa asiaa ei ollut ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentissa eikä muuallakaan laissa suljettu niiden hallintoasioiden ulkopuolelle, joissa ulkomaalaisen avustajana voi toimia myös muu lakimieskoulutuksen saanut henkilö kuin julkinen oikeusavustaja. A:n kantaa puolsi myös se, että hänen kanssaan vastaavassa tilanteessa ollut ulkomaalainen henkilö oli H:n oikeusaputoimistosta nimenomaisesti ohjattu kysymyksessä olevan asianajotoimiston eikä Maahanmuuttoviraston puoleen. Tässä tilanteessa ulkomaalaisella ja kielitaidottomalla A:lla oli ollut hallintolain 6 §:ssä säädetty luottamuksensuojaperiaate huomioon ottaen oikeus luottaa yksityisen asianajotoimiston puoleen kääntymisen vastaavan Suomessa noudatettavaa laillista menettelyä. Kahdelle muulle A:n kanssa vastaavassa tilanteessa olleelle samanmaalaiselle naiselle oli vastineen mukaan myönnetty oikeusapua ja määrätty yksityinen avustaja.
Edellä selostetuilla perusteilla hallinto-oikeus tulkitsi oikeusapulain 1 §:ää ja 8 §:ää sekä ulkomaalaislain 9 §:n 2 momenttia siten, että A:lla oli oikeus oikeusapuun ja yksityisen avustajan määräämiseen.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel, Päivi Toivanen ja Jukka Korolainen. Asian esittelijäjäsen Jukka Korolainen.
Lainvoimainen