Administrative court quashed building permit revocation due to planning authority's error in interpreting zoning map.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court quashed the decision to revoke a building permit because the revocation was based on the planning authority's erroneous interpretation of the zoning map rather than the applicant's fault. Although the council argued the applicant failed to provide a complete site plan and calculation, the court found the applicant had negotiated extensively and the error lay with the authority. Consequently, the court ruled that the authority bears ultimate responsibility for verifying zoning compliance and could not revoke the permit without the applicant's consent.
Legislator headnote
AI generatedHallintolaki 50 § 1 ja 2 mom.; Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 §: The administrative authority bears the ultimate responsibility for verifying the existence of building rights and construction compliance with the plan; therefore, a revocation of a building permit based on the authority's own error in interpreting the zoning map cannot be effected without the affected party's consent.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rakennustarkastaja ja rakennuslautakunta olivat poistaneet ranta-alueelle virheellisesti myönnetyn lainvoimaisen saunan rakennusluvan, koska rakennuspaikaksi esitetylle lohkotilalle ei yleiskaavassa ollut osoitettu rakennusoikeutta. Yleiskaavan mukainen rakennuspaikka oli osoitettu tilalle, joka yleiskaavan hyväksymisen jälkeen oli lohottu kolmeen osaan. Rakennuslupa oli myönnetty yhdelle lohkotiloista.
Koska asemapiirrosta ei ollut esitetty koko yleiskaavan mukaisesta rakennuspaikasta eikä asemapiirrokseen sisältynyt rakennusoikeuslaskelmaa kaavan mukaisen rakennuspaikan koko rakennuskannasta, lautakunta katsoi, että virhe johtui rakennusluvan hakijan menettelystä, eikä asianosaisen suostumusta päätöksen korjaamiseen asianosaisen vahingoksi tämän vuoksi tarvittu.
Asemapiirroksessa oli esitetty hakemuksen kohteena olevalla tilalla ja viereisellä lohkotilalla sijaitseva rakennuskanta. Asemapiirroksen tilamerkinnöistä kävi selville nykyisten rekisterinumerojen lisäksi se, että kyse oli kolmesta samasta tilasta lohotusta määräalasta. Rakennusluvan hakuvaiheessa muutoksenhakija oli neuvotellut useampaan kertaan asiasta kunnan rakennuslupaviranomaisen kanssa.
Hallinto-oikeus katsoi, että virhe johtui rakennusluvan myöntäjän virheellisestä yleiskaavan tulkinnasta eikä rakennusluvan hakijan menettelystä. Koska rakennusoikeuden olemassaolon ja rakentamisen kaavanmukaisuuden selvittäminen on viime kädessä rakennusluvan myöntäjän vastuulla, rakennuslupapäätöstä ei voitu poistaa ilman asianosaisen suostumusta.
Rakennusluvan poistamista koskeva päätös kumottiin.
Lainkohdat:
Hallintolaki 50 § 1 ja 2 mom.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 49 § 1 ja 4 mom.
Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 määräykset 5.2.2 ja 5.2.3