Legislator Case Law & Legislation
Helsingin HAO 15.02.2010 10/0095/2 AI generated

Administrative court dismissed appeal as non-appealable decision regarding previously published information under public access law.

Case Number Helsingin HAO 15.02.2010 10/0095/2
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the applicant's appeal, ruling that the board's decision regarding previously published information was not a valid appealable act under the Public Access to Documents and Information Act. The applicant argued that the board's refusal to redact personal data violated their privacy rights after the documents were already posted online. The court held that the specific procedural safeguards for appeals only apply to decisions made in response to formal requests, not to voluntary disclosures by the authority.

Legislator headnote

AI generated

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 4 luku; 33 § 1 mom: A decision on the public nature of documents already voluntarily published by the authority is not a valid appealable act under the Public Access to Documents and Information Act.

Keywords

AI generated
public access to documents voluntary disclosure appealable decision privacy rights administrative procedure

Cited Legislation

AI generated
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 4 luku
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 4 luku ja 33 § 1 mom
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 33 § 1 mom
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös 6.10.2010 taltionumero 2608
KHO:n päätös 6.10.2010 taltionumero 2608: Päätöksen lopputulosta ei muuteta
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, oliko opetuslautakunnan julkisuuslain 24 §:n salassapitoperusteiden mukaisesti perustelema päätös koskien tietoja, jotka viranomainen oli jo julkistanut internetissä, julkisuuslain 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu valituskelpoinen päätös. Asiassa tuli ratkaistavaksi myös (erillistä) salassapitomääräystä koskeva vaatimus erityislainsäädäntöön liittyvänä hallintovalituksena.

Kunnan ilmoitustaululla internetissä oli julkistettu A:n virkavaaliasiassa tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyn pöytäkirja ja sen liite. A oli vaatinut, että opetuslautakunta määrää hänen kirjeessään yksilöidyt hänen ominaisuuksiaan koskevat osat pöytäkirjasta ja sen liiteasiakirjan salassa pidettäviksi. A oli perustellut vaatimustaan eräillä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin salassapitoperusteilla ja katsonut, että julkistamalla kyseiset tiedot internetissä oli loukattu hänen yksityisyyttään. Opetuslautakunta arvioi päätöksessään A:n esittämiä julkisuuslain salassapitoperusteita ja tuli siihen johtopäätökseen, etteivät edellytykset A:n vaatimien tietojen salassapidolle täyty.

Hallinto-oikeus ei pitänyt opetuslautakunnan päätöstä asiakirjojen julkisuudesta/salassapidettävyydestä julkisuuslain 33 §:n 1 momentin kannalta valituskelpoisena päätöksenä vaan ainoastaan lautakunnan jälkikäteisenä kannanottona siihen, ovatko puheena olevat tiedot, jotka jo viranomaisen toimesta oli julkistettu, julkisia. Lautakunnan päätöksestä ei siis voinut valittaa julkisuuslain 33 §:n 1 momentin mukaisesti eikä A:n valitusta vastaavasti voitu hallinto-oikeudessa tutkia.

Hallinto-oikeus perusteli päätöstään seuraavasti: Julkisuuslain 4 luvussa on säädetty siitä menettelystä, jossa syntyy valituskelpoinen päätös tiedon antamista asiakirjasta koskevassa asiassa. Luvun säännökset ilmentävät julkisuuslainsäädännössä omaksuttua lähtökohtaa, jonka mukaan tieto asiakirjasta annetaan sitä koskevan pyynnön perusteella. Viranomainen voi sinänsä, julkisuuslaista ilmenevin aineellisin edellytyksin, antaa tiedon asiakirjasta omasta aloitteestakin, esimerkiksi tiedottamalla siitä internetissä tai muulla tavalla, mutta valituskelpoiseksi julkisuuslain 33 §:n 1 momentissa säädettyä menettelyä käyttäen on katsottava tarkoitetun vain sellainen myönteinen tai kielteinen päätös asiakirjan julkisuudesta/salassapidettävyydestä, jonka viranomainen on tehnyt sille esitetyn asiakirjapyynnön johdosta.

Vaatimuksen siitä, tuliko opetuslautakunnan antaa A:n tarkoittama (erillinen) salassapitomääräys, hallinto-oikeus tutki muuna erityislainsäädäntöön liittyvänä hallintovalituksena. Vaatimus liittyi tältä osin sillä tavoin erityislainsäädäntöön, että se kuului hallintovalituksena eikä kunnallisvalituksena ratkaistavaksi. Hallinto-oikeus totesi, että opetuslautakunnan toimivaltaan ei kuulu julkisuuslain eikä muunkaan lain nojalla antaa A:n tarkoittamaa salassapitomääräystä, eikä siten ollut syytä muuttaa sitä lautakunnan päätökseen sisältyväksi katsottavaa ratkaisua, ettei tuollaista määräystä anneta.

Sovelletut oikeusohjeet edellä selostetulta osalta:

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 4 luku ja 33 § 1 mom

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom

Äänestys 2-1. Eri mieltä ollut jäsen tutki valituksen julkisuuslain 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuna valituksena ja hylkäsi sen.

Jäsen totesi äänestyslausunnossaan muun muassa seuraavaa. Kysymyksessä olevat tiedot ovat opetuslautakunnan toimesta olleet yleisesti saatavilla. Kun viranomainen tällä tavoin saattaa asiakirjat julkisiksi omasta aloitteestaan, ei tietoja tarvitse enää erikseen pyytää ja mikäli tietopyyntö kuitenkin tehdään, viranomainen tosiasiallisesti vain toimittaa asiakirjat tiedon pyytäjälle tekemättä asiasta erillistä hallintopäätöstä. Suomen perustuslain 21 §:n 1 momenttiin viitaten jäsen katsoi, että lautakunta oli vasta valituksen kohteena olevalla päätöksellä ratkaissut kysymyksen asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta. Tällaisessa tilanteessa A:lla on oikeus saada myös tuomioistuimen ratkaisu siitä, ovatko kysymyksessä olevat tiedot julkisuuslain tai muun lain mukaan julkisia vai salassa pidettäviä. Päätös on siten valituskelpoinen.

KHO:n päätös 6.10.2010 taltionumero 2608: Päätöksen lopputulosta ei muuteta