Tax court dismissed claim that farm income must include employer payments for employee wages.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Turku dismissed the taxpayer's appeal regarding the classification of payments made to a company for farm labor. The taxpayer argued that compensation paid to a company for hiring foreign workers should be treated as income-earning wages increasing capital income. The court held that such payments were not subject to advance tax withholding and thus did not qualify as wages under the Income Tax Act. Consequently, the court ruled that these specific payments could not be considered as increasing the taxpayer's capital income for farm income purposes.
Legislator headnote
AI generatedMaatalouden tuloverolaki 1 § 2 mom; Tuloverolaki 41 § 6 mom: Payments made to a company for farm labor are not considered income-earning wages increasing capital income unless they are subject to advance tax withholding.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä asiassa oli, oliko A:n maatalouden tuloa ansio- ja pääomatuloksi jaettaessa otettava nettovarallisuutta lisäävinä, ennakonpidätyksen alaisina palkkoina huomioon hänen suoritukset B Oy:lle.
B Oy, jonka osakas ja toimitusjohtaja A oli ollut, oli tehnyt vihannesten ja marjojen viljelyä koskevia sopimuksia useiden viljelijöiden, muiden ohella A:n kanssa. B Oy oli hankkinut viljelyssä ja sadonkorjuussa tarvittavaa työvoimaa ulkomailta. B Oy oli huolehtinut työlupien, viisumien ja vakuutusten hankkimisesta työntekijöille, tehnyt heidän kanssaan työsopimukset ja maksanut heidän palkkansa sekä suorittanut siihen liittyvät työnantajamaksut. B Oy oli tehnyt myös lakisääteiset vuosi-ilmoitukset viranomaisille. B Oy oli laskuttanut A:lta korvauksen asianomaisten työntekijöiden työskentelystä hänen maatilallaan. Korvauksen määrä oli käsittänyt työskentelyyn kohdistuneen palkan ja sen sivukulut sekä arvonlisäveron.
Hallinto-oikeus totesi, että A ei ollut itse maksanut palkkaa maatilallaan työskennelleille työntekijöille. Heidän työnantajanaan oli ollut B Oy. A:n yhtiölle maksamat suoritukset eivät olleet luonteeltaan ennakonpidätyksenalaisia palkkoja, vaikka yhtiön kyseisten työntekijöiden työskentelystä häneltä perimään korvaukseen ei ollutkaan sisältynyt yhtiön saamaa katetta.
Maatilatalouden tuloverolaki 1 § 2 mom
Tuloverolaki 41 § 6 mom
Äänestys 2 - 1
Eri mieltä ollut jäsen katsoi, että A:n B Oy:lle suorittama korvaus palkoista ja niiden sivukuluista on sellainen palkan kaltainen menoerä, joka on A:n pääomatulon määrää vahvistettaessa otettava sitä lisäävänä tekijänä huomioon. Perusteena oli se, että asiaan sovelletun tuloverolain säännöksen tulkitseminen sanamuotonsa mukaisesti niin, että vain ennakonpidätyksen alaiset palkat voitaisiin ottaa maatalousyrittäjän pääomatuloa lisäävänä tekijänä huomioon, saattaisi maanviljelijät vain tilalla tehtyyn työhön perustuvan korvauksen maksutavasta riippuen erilaiseen asemaan. Kyseisen säännöksen tarkoitus ei siten ainakaan A:n tilanteen kaltaisissa tapauksissa toteutuisi.
KHO:n päätös 18.5.2011 taltionumero 1344. Valituslupahakemus hylätään.