Construction site deemed within coastal zone under 72 § 2, transferring permit authority to Environment Centre.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court annulled the municipal zoning plan approval and upheld the objection regarding a construction permit. The court determined that the construction site, located approximately 300 meters from the riverbank, fell within the coastal zone defined in Section 72(2) of the Planning and Building Act. Consequently, jurisdiction over the permit application was transferred to the Environment Centre based on the specific topographical conditions of the Tenojoki watershed.
Legislator headnote
AI generatedMaankäyttö- ja rakennuslaki 72 §; The court established that when the width of the coastal zone cannot be measured in meters but is defined by its influence on construction activities, the location of a site within this zone must be assessed based on the specific environmental and topographical characteristics of the area.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rakennuspaikka sijaitsi kunnanvaltuuston hyväksymässä rantaosayleiskaavassa sinisellä viivalla osoitetun ranta-alueen ulkopuolella. Hallinto-oikeus 16.7.2009 antamallaan päätöksellä kumosi kunnanvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen ja hylkäsi poikkeamislupa-asiasta tehdyn valituksen. Ranta-alueen rajauksen osalta hallinto-oikeus totesi muun muassa seuraavaa:
Ranta-alueen leveys ei ole määriteltävissä 72 §:n 1 momentissa tarkoitetun rantavyöhykkeen tavoin metrimääräisesti, vaan ainoastaan vaikutustensa mukaan. Ranta-alue ulottuu periaatteessa niin etäälle kuin vesistön läheisyydellä on vaikutusta rakennustoiminnan suuntautumiseen alueelle. Tähän nähden ranta-alueen rajaus on arvio vesistön vaikutusalueesta eikä se ole yksiselitteisesti rajattavissa tietyn metrimäärän etäisyydelle rantaviivasta.
Ranta-alueen rajaus voi tulla tarkkarajaisemmin ratkaistuksi esimerkiksi yleiskaavassa, mutta kaavan mittakaava huomioon ottaen se tuolloinkin osoittaa vain rajauksen likimääräisen sijainnin. Poikkeamislupamenettelyssä pyritään turvaamaan tulevan kaavoituksen suunnitteluvara, mikä huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että ranta-alueen rajaus voi tuolloin ulottua syvemmälle kuin mitä myöhemmin laadittavassa kaavassa lopulta mahdollisesti osoitetaan ranta-alueeksi.
Kyseistä Tenojoen vesistöä koskevassa oikeuskäytännössä oli aiemmin katsottu, että Tenojokilaakson erityiset maisema- ja luonnonolosuhteet sekä maaston korkeussuhteet huomioon ottaen ranta-alueen voidaan katsoa ulottuvan etäälle rantaviivasta, jopa noin 450 metrin etäisyydelle. Rakennushanke sijoittui noin 300 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Nyt kysymyksessä olevalle tilalle ja sen viereiselle tilalle haettujen aikaisempien poikkeamislupien osalta ympäristökeskus oli katsonut rakennuspaikkojen sijaitsevan lain 72 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ranta-alueella.
Edellä lausutun perusteella hallinto-oikeus katsoi, että rakennuspaikka sijaitsi 72 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ranta-alueella. Poikkeamislupahakemuksen käsittely kuului siten ympäristökeskuksen toimivaltaan.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1 mom 1 kohta
KHO 16.12.2009 taltionumero 3591. Ei tutkittu. Valittaja peruuttanut valituksen.