Administrative court ruled that reducing basic subsistence support by 40% was unreasonable due to the client's inability to participate in employment plans.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland ordered the social assistance board to pay additional basic subsistence support to the applicant, A. The authority had reduced A's support by 40% because A repeatedly missed appointments and failed to follow employment plans due to long-term alcohol abuse and homelessness. The court held that such a reduction was unreasonable because A lacked the realistic capacity to participate in activation plans given their health and circumstances, thereby violating the constitutional right to subsistence.
Legislator headnote
AI generatedPerustuslain 19 § 1 mom; toimeentulotuesta annetun lain 1 § 1 mom, 10 § 4 mom: The reduction of basic subsistence support must be based on individual assessment, and a 40% cut is unreasonable when the recipient lacks the realistic ability to participate in employment plans due to health or lifestyle issues.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, voitiinko toimeentulotuen perusosaa alentaa henkilöltä, joka oli pitkään jatkuneen alkoholin väärinkäytön vuoksi kykenemätön osallistumaan hänen työllistymisensä edistämiseksi tehtävien suunnitelmien laatimiseen ja näiden suunnitelmien noudattamiseen. Henkilö oli useaan kertaan ollut asunnottomana ja hänelle oli määrätty edunvalvoja.
Viranhaltija oli päätöksellään 17.9.2007 alentanut A:n perusosaa 40 prosenttia, koska A oli jättänyt saapumatta työvoiman palvelukeskukseen sovittuun tapaamiseen ja muutoinkin toistuvasti laiminlyönyt oman elantonsa hankkimisen ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen. Yksilöhuoltojaosto oli pitänyt viranhaltijan päätöksen voimassa.
Hallinto-oikeus katsoi, että A:n perusosaa ei ollut voitu mainituilla perusteilla alentaa ja velvoitti jaoston maksamaan A:lle lisää toimeentulotukea perusosan alentamisen johdosta myöntämättä jääneen määrän.
Hallinto-oikeus perusteli päätöstään muun ohella seuraavasti:
Hallinto-oikeuden käsiteltävänä olleessa asiassa toimeentulotuen tarve oli johtunut siitä, että toimeentulotuen hakija oli laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota hänelle. Edellä mainituissa perustuslain ja toimeentulotuesta annetun lain esitöissä lausuttuun nähden hallinto-oikeus katsoi, että myös tällöin perusosan alentamisen tulee perustua yksilökohtaiseen harkintaan, jossa perusosan alentamisen kohtuullisuuden arviointiin vaikuttaa henkilön kyky omalla toiminnallaan hankkia itselleen riittävä toimeentuloturva. Henkilöllä tulee terveydentilansa ja muiden olosuhteittensa puolesta olla etukäteen arvioiden realistiset mahdollisuudet osallistua aktivointisuunnitelmien laatimiseen ja noudattaa pitkäjännitteisesti hänen työllistämisekseen laadittavia suunnitelmia.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella oli ilmeistä, että A oli sairautensa ja siitä johtuvan epäsäännöllisen elämäntapansa vuoksi ollut kykenemätön noudattamaan hänelle työvoima- ja sosiaalitoimen viranomaisten suunnitelman laatimista varten asettamia tapaamisaikoja ja hänen työllistymisensä edistämiseksi mahdollisesti tehtäviä suunnitelmia. A:n ei voitu näissä olosuhteissa katsoa olleen kykenevä hankkimaan välttämätöntä toimeentuloaan omalla toiminnallaan. Näin ollen ja kun perustuslain 19 §:n 1 momentin ja toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin säännöksillä on turvattu tällaisessa tilanteessa jokaiselle oikeus ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon, perusosan alentaminen 40 prosentilla oli ollut näissä olosuhteissa toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta.
Suomen perustuslaki 19 § 1 mom
Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom, 2 § ja 10 § 1 mom 1 k sekä 3 ja 4 mom
Hallituksen esitys uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta (HE 217/1997 vp)
Perustuslakivaliokunnan lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta (PeVL 31/1997)