Administrative court dismissed filling permit due to water law violations despite land acquisition ruling.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Vaasa dismissed the applicant's request to maintain a filling on a water body, ruling that a prior land acquisition decision did not legally bind the water law permit assessment. The court found the 1987 filling caused significant siltation of adjacent waters and violated specific conditions under the Water Act regarding permit requirements. Although a minority opinion argued the land acquisition placed the filling on land, the majority held the environmental harm and statutory violations outweighed this procedural distinction.
Legislator headnote
AI generatedVesilaki 1 luku 1 §, 6 § 1 mom ja 15 §, 2 luku 1 § 1 ja 2 mom, 6 § ja 11 §: A prior land acquisition or water restoration decision does not legally bind the assessment of a filling permit under the Water Act if the filling caused environmental harm and failed to meet specific permit conditions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ympäristölupavirasto oli myöntänyt luvan vesistön rannalla sijaitsevan kiinteistön edustalla olevan pengertäytön pysyttämiseen. Perustelujen mukaan kyseessä oleva vuonna 1987 tehty pengertäyttö sijaitsi nykyisin kokonaan maa-alueella, sillä täytön tarkoittama alue oli vuonna 1997 suoritetussa, lainvoiman saaneessa vesijätön lunastustoimituksessa liitetty maa-alueena hakijoiden kiinteistöön. Asiassa oli ympäristölupaviraston mukaan kyse maa-alueella sijaitsevan täyttöalueen pysyttämisestä.
Hallinto-oikeus katsoi, että pengertäytön pysyttämisen lupaedellytyksiä harkittaessa edellä mainitulla vesijätön lunastustoimituksella ei ole oikeudellisesti sitovaa merkitystä. Täytön suorittamisen laillisuuden arviointiin vesioikeudelliselta kannalta ei näin ollen vaikuta tuon maanmittaustoimituksen tulos eikä vesijättötoimituksen lopputuloksella ole merkitystä vesilain mukaisessa lupaharkinnassa. Asiaa ei siten voida tarkastella, kuten ympäristölupavirasto, pelkästään maa-alueella olevan täytön pysyttämisenä. Hallinto-oikeus katsoi, että täyttö oli vuonna 1987 tehty vesialueelle ja täyttö oli aiheuttanut sen viereisen vesialueen voimakasta umpeenkasvua. Haittaa ilmeni edelleenkin. Asiassa ei ollut vesilain 2 luvun 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia luvanmyöntämisedellytyksiä. Hallinto-oikeus kumosi ympäristölupaviraston päätöksen ja hylkäsi hakemuksen.
Lainkohdat: Vesilaki 1 luku 1 §, 6 § 1 mom ja 15 §, 2 luku 1 § 1 ja 2 mom, 6 § ja 11 §
Asia on ratkaistu hallinto-oikeuden vahvennetussa istunnossa. Äänestys 3 - 3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.
Vähemmistö pysytti ympäristölupaviraston päätöksen lopputuloksen. Kysymykseen, rakennettiinko penger aikoinaan maa- vai vesialueelle, ei ole enää saatavissa yksiselitteistä vastausta. Vesijätön lunastustoimituksessa on oikeusvoimaisesti ratkaistu, että kysymyksessä oleva pengertäyttö sijaitsee maa-alueella. Asiaa on siten tarkasteltava, kuten ympäristölupavirasto on tehnyt, hakijan omistamalla maalla sijaitsevan täyttöalueen pysyttämisenä. Edellytykset luvan myöntämiselle olivat olemassa.