Prison disciplinary order upheld for minor assault where victim did not report crime to prosecutor.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the prisoner's appeal against a prison disciplinary order for 12 days of solitary confinement following a minor assault. The court found that video evidence and the victim's injuries conclusively proved the prisoner committed the act, and the prison director's assessment was reasonable. The court ruled that because the assault carried a potential fine penalty under criminal law, it qualified as a prison order violation regardless of the victim's failure to report the crime.
Legislator headnote
AI generatedRikoslaki 21 luku 7 §; Rikoslaki 21 luku 16 §; Vankeuslaki 15 luku 3 § 1 mom: A prison disciplinary order may be imposed for a minor assault committed by a prisoner even if the victim has not reported the crime to the prosecutor, provided the act is punishable by a fine under criminal law.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, voitiinko vankeusvangille määrätä kurinpitorangaistus järjestysrikkomuksesta, kun hänen oli todettu vankilassa ollessaan syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn, eikä asianomistaja ollut ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. Asiassa oli kysymys myös näytön arvioinnista.
X:n vankilan johtaja oli 13.12.2006 tehnyt kurinpitopäätöksen, jolla vankeusvanki A:lle oli määrätty 12 vuorokauden yksinäisyysrangaistus ehdottomana, koska hänen oli todettu syyllistyneen vankeusvanki B:n lievään pahoinpitelyyn lyömällä tätä nyrkillä päähän. Keskeisenä näyttönä asiassa oli vankilan valvontakameran kuvanauha tapahtumista.
Y:n aluevankilan johtajan hylättyä A:n oikaisuvaatimuksen, A hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaati aluevankilan johtajan päätöksen kumoamista ja suullisen käsittelyn järjestämistä asiassa. Valituksessaan A kiisti syyllistyneensä lievään pahoinpitelyyn. A totesi, että mikäli hänen kuitenkin todettaisiin syyllistyneen sanottuun tekoon, tekoa ei voida käsitellä vankilassa järjestysrikkomuksena eikä A:lle voida määrätä teosta kurinpitorangaistusta, koska kyseessä oli rikoslain 21 luvun 16 §:n mukainen asianomistajarikos, eikä asianomistaja B ollut ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
Hallinto-oikeus, järjestettyään asiassa X:n vankilassa suullisen käsittelyn ja vankilan valvontakameran kuvanauhaan sekä teon tapahtumapaikkaan tutustuttuaan, hylkäsi A:n valituksen.
Hallinto-oikeus totesi päätöksessään muun muassa, että valvontakameran kuvanauhalta ilmenevät tapahtumat huomioon ottaen asiassa ei jäänyt järkevää epäilyä siitä, että joku muu kuin A olisi lyönyt B:tä. Todistajana toimineen X:n vankilan vankeinhoitoesimiehen todistajankertomuksesta ilmenevät B:n vammat huomioon ottaen A:n oli katsottava syyllistyneen asiassa lievään pahoinpitelyyn.
Hallinto-oikeus totesi, että vankeuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 263/2004) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 15 luvun 3 §:n 1 momentin osalta todettu, että järjestyksenrikkomuksena voitaisiin käsitellä sellainen vankilassa tehty rikos, josta ei yleisessä tuomioistuimessa ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Säännös edellyttää, että teosta yksittäisessä tapauksessa arvioidaan seuraavan korkeintaan sakkorangaistus. Säännöksen soveltaminen edellyttää käytännössä, että kyseisen teon rikoslain mukaisessa rikostunnusmerkistössä on säädetty mahdollisuus tuomita sakkorangaistus. Sellainen rikos, josta vankilassa voidaan tuomita kurinpitorangaistus, on esimerkiksi lievä pahoinpitely.
Hallinto-oikeus totesi, että A oli X:n vankilassa ollessaan syyllistynyt lievään pahoinpitelyyn. Kyseisestä teosta on rikoslain 21 luvun 7 §:ssä säädetty mahdollisuus tuomita sakkorangaistus. A:n tekemä rikos oli siten voitu käsitellä X:n vankilassa järjestysrikkomuksena eikä asianomistajan syyteoikeutta koskevilla rikoslain 21 luvun 16 §:n säännöksillä ollut asiassa merkitystä.
Rikoslaki 2 luku 13 §
Rikoslaki 21 luku 7 §
Rikoslaki 21 luku 16 §
Vankeuslaki 15 luku 3 § 1 mom
Vankeuslaki 15 luku 4 § 1 mom
Vankeuslaki 15 luku 6 § 1 mom
Vankeuslaki 15 luku 7 §