Legislator Case Law & Legislation
Kuopion HAO 30.3.2007 07/0167/2 AI generated

Administrative court quashed social assistance decision regarding private dermatologist costs due to lack of public alternative.

Case Number Kuopion HAO 30.3.2007 07/0167/2
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Finland quashed the Social Assistance Board's decision denying additional support for private dermatologist visits. The Board had ruled that no equivalent public specialist service existed near the applicant's municipality, unlike the laboratory fees previously approved. Consequently, the court ordered the Board to reconsider the case with the new requirement to verify the availability of public alternatives.

Legislator headnote

AI generated

Toimeentulotuesta annettu laki 1 § 1 mom; 2 § 1 mom; 7 §; 7a §; 7b § 4 kohta: Social assistance for private medical expenses is granted only when the applicant cannot obtain equivalent care through public services available in their local area.

Keywords

AI generated
social assistance private medical costs public alternative care dermatologist visits administrative review

Cited Legislation

AI generated
Toimeentulotuesta annettu laki 1 § 1 mom
Toimeentulotuesta annettu laki 1 § 1 mom
Toimeentulotuesta annettu laki 2 § 1 mom
Toimeentulotuesta annettu laki 2 § 1 mom
Toimeentulotuesta annettu laki 7 §
Toimeentulotuesta annettu laki 7 §
Toimeentulotuesta annettu laki 7a §
Toimeentulotuesta annettu laki 7a §
Toimeentulotuesta annettu laki 7b § 4 kohta
Toimeentulotuesta annettu laki 7b § 4 kohta
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada toimeentulotukea yksityisellä ihotautien erikoislääkärillä käynneistä aiheutuneisiin kustannuksiin todellisen suuruisena.

Viranhaltija oli päätöksellään 11.5.2006 myöntänyt toimeentulotukea X:n kunnan terveysaseman laboratoriomaksuihin 62,10 euroa, mutta hylännyt A:n hakemuksen yksityisen terveydenhuollon kustannuksiin.

Perusturvalautakunta oli A:n oikaisuvaatimuksen johdosta oikaissut viranhaltijapäätöstä siten, että A:lle oli myönnetty lisää toimeentulotukea julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksun suuruisena 22 euroa ja matkakorvauksen omavastuuosuus 18,50 euroa. Päätöksen mukaan A:n käyttämä yksityinen terveyspalvelu ei ollut sellainen lääketieteen erikoisalan palvelu, jota vastaavaa palvelua ei ollut saatavissa julkisena erikoissairaanhoitopalveluna muun muassa X:n kuntaa lähellä sijaitsevassa yliopistollisessa sairaalassa.

A vaati hallinto-oikeudessa perusturvalautakunnan päätöksen kumoamista ja toimeentulotuen myöntämistä 180,27 euroa lisää hakemuksessa mainittuihin kustannuksiin.

Hallinto-oikeus kumosi perusturvalautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Toimeentulotuesta annettu laki 1 § 1 mom

Toimeentulotuesta annettu laki 2 § 1 mom

Toimeentulotuesta annettu laki 7 §

Toimeentulotuesta annettu laki 7a §

Toimeentulotuesta annettu laki 7b § 4 kohta