Administrative court dismissed request to lower property tax values due to soil contamination costs.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed X Oyj's request to reduce property tax assessments by one euro per building based on 2003 soil contamination findings. Although the company sold the properties for a nominal price and assumed cleanup costs, the court found the buildings remained usable and generated market-rate rental income. Consequently, the court ruled that the market value was not lower than the statutory tax values, rejecting the minority view that contamination rendered the properties worthless.
Legislator headnote
AI generatedKiinteistöverolaki 15 §; Varallisuusverolaki 11 §, 23 §, 24 § 1 mom 2 kohta ja 25 §: The market value of a property is determined by its actual use and income potential, and contamination costs do not automatically reduce the taxable value to zero if the property remains economically viable.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuonna 2003 todettu maaperän saastuminen ja siitä johtuva kunnostusvelvollisuus laskenut kiinteistökokonaisuuden kiinteistöverotusarvoa verovuosina 2000 - 2004.
Kiinteistöjen, joilla oli aiemmin toiminut nahkatehdas sekä 1990 -luvun alkupuolelle postiautovarikko, maaperässä todettiin sallitut raja-arvot ylittäviä öljypitoisuuksia vuonna 2003. Maaperän puhdistamiskustannuksiksi arvioitiin 400.160 euroa (sis. ALV).
Kiinteistöistä vuonna 2003 laaditun arviokirjan mukaan kohteen markkina-arvo oli noin 150.000 euroa. Arviota annettaessa kohteen maapohjan saastuneisuudesta ei ollut varmaa tietoa. X Oyj myi kiinteistökokonaisuuden 13.9.2004 B Oy:lle 1.000 euron kauppahinnalla. Lisäksi ostaja sitoutui puhdistamaan likaantuneen maaperän ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla sekä vastaamaan puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Hallinto-oikeus hylkäsi X Oyj:n vaatimuksen kunkin kiinteistön verotusarvon alentamista enintään 1 euroon. Oikaisulautakunnan päätös verovuodelta 2004 kumottiin ja säännönmukainen kiinteistöverotus saatettiin uudelleen voimaan veroasiamiehen vaatimuksesta. X Oyj oli saanut kiinteistöistä käypää vuokratasoa vastaavat vuokratulot ja kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset olivat olleet maaperän saastuneisuudesta huolimatta käyttökelpoisia. Viranomaispäätöstä siitä, kuka lopullisesti joutuu vastaamaan maaperän puhdistamiskustannuksista, ei ole tehty. X Oyj on saanut kiinteistöjen todellisena kauppahintana on 1.000 euroa ja ostajan vastattavaksi siirtyneet arvioidut maapohjan puhdistamiskustannukset. Kiinteistöjen käypä arvo ei siten ollut niille säännönmukaisissa kiinteistöverotuksissa varallisuusverolain 23 ja 24 §:n sekä valtiovarainministeriön päätöksen ja asetusten nojalla määrättyjä verotusarvoja alempi.
Vähemmistö ja esittelijä katsoivat, että X Oyj:n valitus olisi tullut hyväksyä ja veroasiamiehen valitus hylätä. Perusteluinaan he lausuivat, että kun otetaan muun muassa huomioon maapohjan saastuneisuus ja sen arvioidut puhdistamiskustannukset, kiinteistöjen käyvän arvon on katsottava varallisuusverolain 25 §:n nojalla olleen 0 markkaa (2000 ja 2001) ja 0 euroa (2002, 2003 ja 2004).
Verovuodet 2000 - 2004.
Äänestys 2-1
Kiinteistöverolaki 15 §
Varallisuusverolaki 11 §, 23 §, 24 § 1 mom 2 kohta ja 25 §
Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista 24.11.1999/1096 (2000)
Valtiovarainministeriön asetukset rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista 20.12.2000/1155, 14.12.2001/1268, 20.11.2002/984 ja 15.12.2003/1084 (2001 - 2004)