Used car tax appeal dismissed; repair costs not deductible from general retail value for tax assessment.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the taxpayer's appeal against a customs vehicle tax assessment, rejecting the claim to deduct repair costs from the vehicle's value. The court held that tax liability is based on the general retail value of a comparable vehicle, not the specific purchase price or subsequent restoration expenses. Consequently, the taxpayer's argument that inspection requirements necessitated repairs was deemed irrelevant to the statutory valuation method.
Legislator headnote
AI generatedAutoverolaki 11 b §; Autoverolaki 15 §: The general retail value for used vehicle tax assessment excludes specific repair costs incurred to meet inspection requirements, as tax is based on the market value of a standard vehicle.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Valittaja haki muutosta tullin autoveropäätökseen 9.3.2004, jolla oli käytettynä maahantuodusta henkilöautosta kannettu autoveroa 4 099,73 euroa ja arvonlisäveroa 901,94 euroa, yhteensä 5 001,67 euroa. Kyseisen vuonna 1997 käyttöönotetun Volvo 850 GLT 2.4 SPW -henkilöauton verotusarvona oli pidetty 14 137 euroa ja vero-osuutena 29 prosenttia.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen verotusarvon osalta.
Valittaja oli vaatinut, että auton verotusarvosta vähennetään auton todelliset korjauskustannukset 1 750 euroa tullipiirin myöntämän 170 euron kuntoalennuksen sijasta. Valituksen mukaan katsastusviranomainen oli edellyttänyt tiettyjen auton osien vaihtamista ennen ajoneuvon rekisteröintiä. Katsastus-viranomaisen esittämät vaatimukset oli kerrottu tarkastuksessa myös tullille.
Hallinto-oikeus totesi, että käytetyn ajoneuvon autoveron määrääminen perustuu ajoneuvon yleiseen vähittäismyyntiarvoon, jolla tarkoitetaan autoverolain 11 b §:ssä hintaa, joka yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla. Samanlaisella ajoneuvolla on katsottava autoverolain 15 §:n säännös huomioon otettuna tarkoitettavan vakiovarusteltua ja liikenteeseen hyväksyttävissä olevaa ajoneuvoa. Käytetyn ajoneuvon verotuksen perusteena ei näin ollen ole ostohinta ja muut hankinnasta aiheutuneet kustannukset maahantuojalle eivätkä myöskään ne kustannukset, mitä maahantuojalle on mahdollisesti auton hankinnan jälkeen aiheutunut ajoneuvon kunnostamisesta ja varustelusta. Tämän vuoksi yleistä vähittäismyyntiarvoa määritettäessä voidaan ottaa huomioon vain sellaiset ajoneuvon kunnossa ja varustelun puutteena ilmenevät yksilölliset ominaisuudet, jotka eivät olisi esteenä ajoneuvon hyväksymiselle liikenteeseen.
Ajoneuvon ajokuntoon saattamisesta valittajalle aiheutuneet kustannukset eivät olleet sellaisenaan vähennettävissä autolle määritellystä yleisestä vähittäismyyntiarvosta. Sillä seikalla, että katsastusviranomainen oli edellyttänyt tiettyjen osien vaihtamista ennen ajoneuvon rekisteröintiä, ei ollut merkitystä asiassa. Valittajan ajoneuvosta oli tehty tullin tarkastamien ruostevaurioiden johdosta 170 euron vähennys ajoneuvon markkina-arvosta. Asiassa esitettyyn selvitykseen nähden vähennystä oli pidettävä riittävänä. Auton korjauskustannukset eivät myöskään sellaisenaan osoittaneet, että auton kunnon perusteella yleinen vähittäismyyntiarvo olisi muutoin vahvistettu liian korkeaksi.
Autoverolaki 11 b § (266/2003)
Autoverolaki 15 § (266/2003)
KHO:n päätös 16.3.2007 taltionumero 592 : Valituslupahakemus hylätään