Landowner's plan rejected by town council; administrative court upholds council's discretionary power to refuse approval.
Legislator summary
AI generatedThe administrative court upheld the town council's decision to reject a coastal zone plan drafted by the landowner. Although the plan complied with planning laws, the council exercised its discretion to deem the proposed purposes unjustified. The court ruled that the landowner has no right to automatic approval and the council's refusal was a valid exercise of its authority.
Legislator headnote
AI generatedKuntalaki 90 §; Kuntalaki 92 §; Maankäyttö- ja rakennuslaki 51 §; Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §; Maankäyttö- ja rakennuslaki 74 §; Maankäyttö- ja rakennuslaki 191 §: The town council possesses discretionary power to reject a coastal zone plan drafted by a landowner, and such rejection is valid if the plan does not violate the law and the council's decision is not arbitrary.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli kunnanvaltuuston harkintavalta maanomistajan toimesta laaditun ranta-asemakaavaehdotuksen hyväksymisessä.
Rakennuslain 123 d §:n 2 momentin 1.1.1997 voimaan tulleella muutoksella 1097/1996 poistettiin mainitussa momentissa aiemmin ollut säännös siitä, että maanomistajalla on oikeus saada rantakaava viivytyksettä hyväksytyksi ja vahvistetuksi, milloin se on laadittu rakennuslaissa säädetyllä tavalla. Mainitun muutoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 79/1996 vp) esitetään, että kunnilla olisi sama valta rantakaavan hyväksymisessä kuin mikä niillä on muiden kaavamuotojen kohdalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki vastaa tältä osin sisällöltään 1.1.1997 muutettua rakennuslakia.
Kunnanvaltuuston päätös jättää kaavaehdotus hyväksymättä ei perustunut siihen, että kaavaehdotus olisi ollut lainvastainen, vaan siihen, että valtuusto ei pitänyt perusteltuna kaavoittaa aluetta kaavaehdotuksessa suunniteltuihin tarkoituksiin.
Hallinto-oikeus katsoi, että maanomistajalla ei ollut oikeutta saada maanomistajan toimesta laadittua ranta-asemakaavaa kunnassa hyväksytyksi, vaikka kaava olisikin laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti, vaan kunnanvaltuusto oli voinut harkintansa mukaan jättää kaavan hyväksymättä. Valtuusto ei ollut jättäessään kaavan hyväksymättä käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se oli ollut käytettävissä.
Kuntalaki 90 §
Kuntalaki 92 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 51 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 74 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 191 §
KHO:n päätös 18.5.2006 taltionumero 06/1322. Päätöksen lopputulosta ei muuteta.