Court ruled client in long-term dementia care required institutional care fees, not home care fees.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Turku reversed the social committee's decision to charge the client home care fees, ordering instead that institutional care fees apply. The client, suffering from Alzheimer's disease, required constant supervision and assistance in all personal activities, making independent living impossible even with regular home services. The court determined that his residence in the dementia care home constituted institutional care rather than ordinary rental-based accommodation, necessitating fees based on long-term institutional care regulations.
Legislator headnote
AI generatedSosiaalihuoltolaki 22 §; 23 §; 24 §; 28 §; Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 2 § 1 mom; 3 § 1 mom: When a person requires continuous care, supervision, and assistance in all personal activities due to age-related illness to the extent that independent living is impossible, their residence in a care facility constitutes institutional care rather than ordinary accommodation, and fees must be determined according to long-term institutional care regulations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä asiassa oli se, oliko henkilö asumispalveluin järjestetyssä avohoidossa vai laitoshoidossa ja miten hänen asiakasmaksunsa tuli määrätä.
Valittaja, joka oli asunut lähes kymmenen vuoden ajan palvelutalossa, oli siirretty sosiaalilautakunnan palveluasumispäätöksellä dementiahoitokotiin. Häneltä perittävä asiakasmaksu oli määrätty avopalvelujen maksuja koskevien säännösten mukaan.
Valittaja sairasti Alzheimerin tautia ja hän oli täysin muistamaton ja aloitekyvytön. Hän tarvitsi jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa. Hän tarvitsi myös apua kaikissa henkilökohtaisissa toiminnoissa.
Valittajan terveydentilasta saatu selvitys osoitti, että hänellä oli vanhuudesta ja sen mukanaan tuomista sairauksista johtuvaa avuttomuutta ja toimintakyvyttömyyttä siinä määrin, että hän oli ympärivuorokautisena järjestettävän hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Hän ei selviäisi itsenäisestä asumisesta kotona säännöllisten sosiaalihuollon palveluidenkaan avulla. Asuminen dementiahoitokodissa oli osa valittajan hoitoa eikä tavanomaista vuokrasopimukseen perustuvaa asumista. Koska valittaja oli sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun laitoshuollon tarpeessa, asiakasmaksu oli määrättävä ostopalvelusopimuksen sisällöstä riippumatta palvelun tosiasiallisen sisällön perusteella eli pitkäaikaista laitoshoitoa koskevien säännösten mukaan.
Sosiaalihuoltolaki 22 §
Sosiaalihuoltolaki 23 §
Sosiaalihuoltolaki 24 §
Sosiaalihuoltolaki 28 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 2 § 1 mom
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 3 § 1 mom