City court upheld centralized election advertising and 840 euro fee as lawful municipal power not violating free speech.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the party's appeal against the city's decision to centrally manage election advertising and charge an 840 euro fee. The party argued this violated freedom of speech and international human rights obligations, while the city claimed it had no statutory duty to organize advertising but could regulate its own properties for order and safety. The court ruled that the city's discretion to manage its premises and the fee's nature as a cost recovery measure did not infringe constitutional rights or free election principles.
Legislator headnote
AI generatedSuomen perustuslaki 12 § 1 mom; Suomen perustuslaki 14 § 3 mom; Kuntalaki 2 § 1 mom; Kuntalaki 90 §; Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirja 3 artikla; Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 19 artikla; Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 25 artikla: A municipality may centrally organize election advertising on its own properties and charge a fee without violating freedom of speech or equal treatment, provided the measure is reasonable and within its discretionary authority.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli, voiko kaupunki hoitaaa keskitetysti vaalimainonnan ja periä siitä 840 euron maksun. Estääkö maksun suuruus mainostamisen ja siten loukkaa sananvapautta.
Kaupunginhallitus oli päättänyt, että muu kuin kaupungin keskitetysti hoitama vaalimainonta kielletään kaupungin omistamilla ja hallitsemilla ruutukaava-alueella olevilla alueilla. Kaupunki pystyttää ruutukaava-alueelle vaalimainoskehikot sekä huolehtii mainosten asettamisesta ja poistamisesta. Mainosten liimaamisesta, paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta kaupunki perii puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä 840 euron suuruisen korvauksen.
Puolue on valituksessaan katsonut, että kunnan toimialaan ei kuulu valtiollisten vaalien vaalimainonnan järjestäminen. Kaupunginhallituksen päätös järjestää keskitetysti vaalimainonta ja periä siitä maksu rajoittaa Suomen perustuslaissa turvattua sananvapautta. Päätös on myöskin vastoin perustuslaissa julkiselle vallalle annettua tehtävää edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi 840 euron suuruinen maksu muodostaa vaaleihin osallistumiselle kansainvälisten sopimusten vastaisen kohtuuttoman rajoituksen ja estää vapaiden vaalien toteutumisen.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämiseen. Vaalien huomattava yhteiskunnallinen merkitys ja toisaalta kaupungin tarve huolehtia siitä, että vaalimainonta täyttää yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden vaatimukset, vaalimainonnan järjestäminen kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetulla tavalla kuuluu kunnan toimialaan.
Kaupungilla on lähtökohtaisesti oikeus itse päättää, miten sen omistamia ja hallitsemia alueita käytetään mainonnassa. Yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen kaupunki on voinut päättää, että vaalimainonta järjestetään päätöksessä tarkoitetuin tavoin keskitetysti. Päätöksellä ei ole rajoitettu mahdollisuutta mainostaa yksityisten omistamilla tai hallitsemilla yleisillä alueilla.
Mainosten paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta perittävä korvaus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen maksu, jonka kaupunki on voinut määrätä harkintansa mukaan. Tätä harkintavaltaa rajoittavat muun ohessa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten säännökset. Niistä ei kuitenkaan johdu, että kaupungilla olisi velvollisuus järjestää korvauksetta vaalimainontaa hallitsemallaan alueella. Arvioitaessa maksun kohtuullisuutta suhteessa mainittuihin säännöksiin on otettava huomioon, että poliittisesta mainonnasta aiheutuu yleensäkin kustannuksia. Lisäksi maksu on määrätty vain työstä aiheutuneiden kustannusten perusteella ja se on ollut kaikille samansuuruinen.
Kaupunginhallituksen vaalimainonnan keskitettyä järjestämistä ja siitä perittävää maksua koskeva päätös ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta eikä rajoita sananvapautta taikka oikeutta äänestää, olla ehdokkaana tai vaalien jälkeen eduskunnan jäsenenä.
Kaupunginhallitus on voinut harkintansa mukaan päättää järjestää vaalimainonnan päätöksessä tarkoitetulla tavalla. Kaupunginhallitus ei ole käyttänyt harkintavaltaansa muuhun, kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä, eikä siten ylittänyt toimivaltaansa. Päätös ei muutenkaan ole lainvastainen.
Suomen perustuslaki 12 § 1 mom
Suomen perustuslaki 14 § 3 mom
Kuntalaki 2 § 1 mom
Kuntalaki 90 §
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirja 3 artikla
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 19 artikla
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 25 artikla
KHO:n päätös 3.10.2005 taltionumero 2489. Ei muutosta lopputulokseen
(KHO 2005:62)