Court allows debt forgiveness as share purchase cost deduction for business income tax purposes.

X Oy myi 28.11.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla aiemmin omistamansa ja vuonna 2000 tehdyssä osakepääoman korotuksessa merkitsemänsä B Oy:n osakkeet 530000 markan kauppahinnalla. Kaupan ehtona oli muun ohessa, että X Oy antaa kaupan kohteen taloudellisen tilan vakauttamiseksi anteeksi B Oy:lle antamansa 550000 markan pääomalainan.

X Oy vaati oikaisuvaatimuksessaan, että sen B Oy:lle antama akordi 550000 markkaa on hyväksyttävä elinkeinotulolähteen vähennyskelpoiseksi kuluksi joko osakkeiden hankintamenona tai velan anteeksiantona.

Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen todeten perusteluinaan muun ohessa, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 14 §:n 1 momentin ja kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n mukaan pääomalainaa ei voida pitää osakkeen hankintamenona. Lisäksi oikaisulautakunta katsoi, että yhtiö oli luopunut saatavastaan vapaaehtoisesti ilman että saatava olisi käynyt arvottomaksi. Saatavan anteeksiantaminen ei ollut tarpeen B Oy:n selvitystilan välttämiseksi. Velasta vapauttamisessa ei ollut kyse jo tapahtuneen saatavan arvonmenetyksen toteamisesta, vaan saataviin sisältyvän varallisuuden siirtymisestä velkojalta velalliselle. B Oy:tä ei oltu todettu maksukyvyttömäksi eikä asetettu konkurssiin, joten kyseinen saatava ei ollut lopullisesti menetetty. X Oy:llä ei ollut oikeutta vähentää saamisen arvoa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna menetyksenäkään.

Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen äänestyksen jälkeen ja alensi X Oy:n tuloa 550000 markalla vuodelta 2000 toimitetussa verotuksessa.

Hallinto-oikeus lausui perusteluinaan seuraavaa:

B Oy:n toiminta oli ollut tappiollista ja vielä välitilinpäätöksessä 30.9.2000 yhtiön oma pääoma oli 860268,72 markkaa alijäämäinen. Kauppa tehtiin kauppakirjan ehdoin. X Oy:n ilmoitusta siitä, että kauppoja ei olisi kyseisellä kauppahinnalla syntynyt ilman puheena olevan pääomalainan anteeksiantamista, ei ollut syytä epäillä.

Asiassa oli riidatonta, että B Oy:n osakkeiden kauppa tehtiin toisistaan riippumattomien osapuolten välillä elinkeinotoiminnassa. Pääomalainan anteeksianto liittyi tähän kauppaan ja oli kauppahinnan saamisen eräs edellytys.

Velan anteeksianto tapahtui vapaaehtoisesti, B Oy:n toiminta jatkui ja yhtiölle saatiin ostajat. Kyseessä ei ollut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu rahoitusomaisuuden lopulliseksi todettu arvonaleneminen, vaan ennen osakekauppaa tehty sijoitus kyseiseen yhtiöön.

Sijoitus tehtiin tappiollisen tytäryhtiön myyntikuntoon saattamiseksi. Kyseessä oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno tai menetys. Koska meno oli välittömästi liittynyt B Oy:n osakkeiden kauppaan ja kyseessä on ollut osakeyhtiölain 5 luvussa tarkoitetun pääomalainan anteeksianto, meno voitiin poistaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 2 momentissä säädetyllä tavalla luovutusvuonna siten kuin kyseessä olisi ollut myytyjen osakkeiden hankintameno.

Verovuosi 2000

Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 §

Laki elinkeinotulon verottamisesta 42 § 2 mom

Eri mieltä ollut hallinto-oikeuden jäsen päätyi samaan lopputulokseen kuin enemmistö, mutta eri perusteella. Eri mieltä olleen jäsenen äänestyslausunto:

B Oy on X Oy:n tytäryhtiö. Molempien yhtiöiden tilikausi on ollut 1.1. - 31.12.2000. X Oy on antanut tytäryhtiölleen pääomalainan, määrältään 550000 markkaa. Yhtiön kirjanpidossa erä on kirjattu taseeseen vastattaviin omana eränään pääomalainat, jolloin omaksi pääomaksi tuli yhteensä 106229 markkaa.

Pääomalainasta on säädetty osakeyhtiölain 5 luvussa. Se vastaa pääosin niin sanottua vakautettua lainaa. Pääomalainaa voidaan käyttää saneerauskeinona selvitystilan estämiseksi. Yhtiön vakavaraisuutta voidaan myös parantaa puheena olevalla lainalla. Yhtiöoikeudellisesti pääomalaina ei ole vierasta pääomaa.

Kun tytäryhtiön kirjanpidossa laina on kirjattu omaksi pääomaksi ja kun otan huomioon vastaavuusperiaatteen katson, että pääomalaina on osa osakkeen hankintamenoa, jolloin siihen voi kohdistua EVL 42 §:n mukainen poisto.