Vaasan HAO 31.5.2002 02/0255/1 · Hallinto-oikeus
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedYmpäristölautakunnalle 11.5.1999 toimitetussa kirjoituksessa oli esitetty, että liikennemelu rakennuskaavatie A:lla oli jatkuvasti meluntorjuntalain mukaisen tason ylittävällä tasolla. Tämän johdosta ympäristölautakuntaa vaadittiin ryhtymään välittömästi toimiin meluhaitan poistamiseksi.
Legislator headnote
AI generatedVaasan HAO 31.5.2002 02/0255/1 · Hallinto-oikeus: Päätöksessään hallinto-oikeus edelleen totesi, että asian tullessa mainitulla tavalla vireille oli ollut voimassa meluntorjuntalaki. Se oli kumottu asian vireilläolon aikana 1.3.2000. Ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 14 §:n mukaan vireillä oleviin hallintopakkoasioihin, jotka koskivat muun muassa meluntorjuntalain vastaisia tekoja, sovellettiin aikaisempia säännöksiä noudattaen kuitenkin ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. Hallinto-oikeus katsoi, että koska liikenne ei ollut ollut meluntorjuntalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden alaista toimintaa, ympäristölautakunta ei ollut voinut käyttää pakkokeinoja meluntorjuntalain säännösten nojalla.
Keywords
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ympäristölautakunnalle 11.5.1999 toimitetussa kirjoituksessa oli esitetty, että liikennemelu rakennuskaavatie A:lla oli jatkuvasti meluntorjuntalain mukaisen tason ylittävällä tasolla. Tämän johdosta ympäristölautakuntaa vaadittiin ryhtymään välittömästi toimiin meluhaitan poistamiseksi.
Ympäristölautakunta oli valituksenalaisella päätöksellään 30.8.2001 todennut kolmena eri ajankohtana suoritetut melumittaukset asiassa riittäviksi. Hallinto-oikeus katsoi ympäristölautakunnan tuolla päätöksellään hylänneen mainitun vaatimuksen enemmälti.
Päätöksessään hallinto-oikeus edelleen totesi, että asian tullessa mainitulla tavalla vireille oli ollut voimassa meluntorjuntalaki. Se oli kumottu asian vireilläolon aikana 1.3.2000. Ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 14 §:n mukaan vireillä oleviin hallintopakkoasioihin, jotka koskivat muun muassa meluntorjuntalain vastaisia tekoja, sovellettiin aikaisempia säännöksiä noudattaen kuitenkin ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. Hallinto-oikeus katsoi, että koska liikenne ei ollut ollut meluntorjuntalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden alaista toimintaa, ympäristölautakunta ei ollut voinut käyttää pakkokeinoja meluntorjuntalain säännösten nojalla.
Kysymys oli jatkuvasta liikennemelusta, ja ympäristölautakunnan toimivaltaa asiassa on arvioitava muun ohessa 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain säännösten perusteella. Ympäristönsuojelulain valvontasäännöksistä 84 § antaa mahdollisuuden oikaista tietyn toiminnanharjoittajan rikkomus tai laiminlyönti. Ympäristönsuojelulain 85 §:ssä tarkoitettua määräystä pilaantumisen ehkäisemiseksi ei lain esitöiden mukaan (Hallituksen esitys 84/1999, s. 88) voi antaa liikenteen aiheuttaman melun ehkäisemiseksi. Edellä oleva
huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, ettei ympäristölautakunnalla ollut ympäristönsuojelulain nojalla eikä muullakaan perusteella toimivaltaa ryhtyä meluhaitan poistamiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita siltä oli edellä mainitussa kirjoituksessa edellytetty ja vaadittu.
Meluntorjuntalaki 22 §
Ympäristönsuojelulaki 84 §
Ympäristönsuojelulaki 85 §