Legislator Case Law & Legislation
Turun HAO 18.11.2002 02/0632/1 AI generated

Administrative court allows police driving ban based on new guidelines while considering equal treatment principles.

Case Number Turun HAO 18.11.2002 02/0632/1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Turku upheld a driving ban imposed by the police following repeated traffic violations. The court found that while the new guidelines were stricter than those in effect at the time of the violations, the law already permitted such rigorous enforcement practices. Consequently, the court ruled that applying the new guidelines retrospectively did not violate the principle of leniency or equal treatment, though the total assessment of factors must consider both old and new standards.

Legislator headnote

AI generated

Suomen perustuslaki 6 §; Suomen perustuslaki 8 §; Tieliikennelaki 75 § 2 mom 5 kohta; Tieliikennelaki 78 § 2 mom: When new administrative guidelines impose stricter penalties than previously applicable, their retrospective application does not violate the principle of leniency or equal treatment if the law already permitted such practices, provided the total assessment of factors considers both old and new standards.

Keywords

AI generated
administrative driving ban principle of leniency equal treatment principle retroactive application traffic violation guidelines

Cited Legislation

AI generated
Suomen perustuslaki 6 §
Suomen perustuslaki 8 §
Tieliikennelaki 75 § 2 mom 5 kohta
Tieliikennelaki 75 § 2 mom 5 kohta
Tieliikennelaki 78 § 2 mom
Tieliikennelaki 78 § 2 mom
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ratkaistavana oli kysymys, oliko poliisi määrätessään ajokieltoa toistuvien liikennerikkomusten seurauksena menetellyt perustuslaissa säänneltyjen taannehtivuuskiellon tai lievemmän lain periaatteen vastaisesti.

Hallinto-oikeus katsoi, että toistuvien liikennerikkomusten perusteella hallinnollisesti määrättävää ajokieltoa voidaan oikeudelliselta luonteeltaan pitää rangaistuksen luontoisena seuraamuksena.

Tieliikennelaissa ajokiellon enimmäispituudeksi on säädetty kuusi kuukautta. Tarkempia säännöksiä ajokiellon pituudesta ei ole annettu laissa.

Poliisi oli ajokiellon pituutta harkitessaan soveltanut sisäasiainministeriön antamaa ohjetta, joka oli tullut voimaan 1.9.2002. Ohjeessa mainitut ajokieltoajat olivat huomattavasti ankarammat kuin ne olivat aikaisemmassa, rikkomusten tekohetkellä voimassa olleessa ohjeessa.

Koska rikkomuksista määrättyä seuraamusta ei lain tasoisesti ollut viimeisen liikennerikkomuksen jälkeen muutettu, uuden ohjeen soveltaminen ei ollut taannehtivuuskiellon vastaista.

Poliisi oli ajokieltoa määrätessään soveltanut ohjetta tekoihin, joista viimeisinkin oli tehty yli kahdeksan kuukautta ennen ohjeen voimaantuloa. Laki olisi kuitenkin jo aikaisemminkin mahdollistanut tiukemman seuraamuskäytännön. Ohjeen soveltaminen takautuvasti ei siten suoraan ollut lievemmän lain periaatteen vastaista. Mainittu periaate voitiin kuitenkin ottaa huomioon ajokieltoon määräämisen vaikuttavien tekijöiden kokonaisarvioinnissa.

Koska ajokiellon määrääminen voi tapahtua vasta kun viimeisestä rikkomuksesta on kulunut useita kuukausia, uuden ohjeen mukainen tiukentunut seuraamuskäytäntö kohdistuu ajo-oikeuden haltijoihin sattumanvaraisesti. Uuden ohjeen suora noudattaminen siirtymäkautena ei siten johda seuraamusten tasapuolisuuteen. Yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen hallinto-oikeus otti tästä syystä ajokiellon pituuden mittaamisessa huomioon sekä uuden että vanhan ohjeen mukaisen seuraamuskäytännön.

Suomen perustuslaki 6 §

Suomen perustuslaki 8 §

Tieliikennelaki 75 § 2 mom 5 kohta

Tieliikennelaki 78 § 2 mom

Vahvennettu istunto.