Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Helsingin HAO 22.3.2002 02/0202/6 AI generated

Court ruled municipality cannot consider client's savings when assessing contribution to long-term care facility fees.

Case Number Helsingin HAO 22.3.2002 02/0202/6
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court quashed the Social Board's decision to allow the client to deduct savings from his care facility fees. The client argued that his savings should be considered for payment, but the court found that long-term care requires equal treatment regardless of assets. Consequently, the court held that savings must be excluded from the calculation to ensure fairness for those receiving comparable care.

Legislator headnote

AI generated

Sosiaalihuoltolaki 22 §; Sosiaalihuoltolaki 23 §; Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 §; Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 2 § 1 mom; Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 15 §; Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 28 §: When assessing fees for long-term care, savings and assets must be excluded to ensure equal treatment for recipients of comparable care.

Keywords

AI generated
long-term care fees savings exclusion equal treatment principle social assistance law client contribution assessment

Cited Legislation

AI generated
Sosiaalihuoltolaki 22 §
Sosiaalihuoltolaki 23 §
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 §
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 §
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 2 § 1 mom
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 2 § 1 mom
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 15 §
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 15 §
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 28 §
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 28 §
AI generated
admin_2015_hameenlinna__558
Administrative court dismissed appeal against social service authority's decision to terminate long-term care placement due to internal capacity issues.
kho-precedent_2009_24
Supreme Administrative Court dismissed appeal; local board decision not binding on individual case regarding housing costs.
ECLI:FI:KHO:2024:113
Supreme Administrative Court allows appeal against health service fee rejection by delegated area manager.
kho-precedent_2009_93
Court dismisses appointment without public tender as violating public law equality principles.
kho-precedent_2016_29
Supreme Administrative Court allows client fees for enhanced residential care as open care, not long-term institutional care.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kunnalla ei ollut oikeutta ottaa huomioon säästöjä vahvistettaessa kunnan maksuosuutta henkilön saaman asumispalvelun maksusta. Maksun määrässä oli soveltuvin osin sovellettava säännöstä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavista tuloista.

Viranhaltija oli päättänyt, että A maksoi asumisen ja hoidon kokonaisuudessaan X:n hoitokodissa ajalla 14.7.-8.8.2000 ja Y:n hoitokodissa ajalla 8.8.-30.11.2000. Sosiaalilautakunnan ohjeiden mukaan asiakkaan tulot ja varat otettiin huomion asumispalvelumaksua määriteltäessä ja asiakkaan oli käytettävä omat säästönsä asumiseen ennen kuin kunta alkoi kustantaa asumista. Viranhaltijan päätöksentekoaikaan A:n säästöjen määrä oli noin 70000 markkaa. Hänelle jätettävät 20 000 markan säästöt huomioiden hän pystyi kustantamaan hoitonsa 30.11.2000 asti. Sosiaalilautakunta hylkäsi A:n muutosvaatimuksen, koska viranhaltija oli käyttänyt oikein harkintavaltaansa ja koska A:lle jäi säästöjä yli 25 000 markkaa, vaikka hän maksoi itse hoitonsa ajalla 12.7.-30.11.2000.

A oli terveydentilansa vuoksi jatkuvan hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Hänen asumisensa kyseessä olevissa hoitokodeissa oli osa hänen tarvitsemaansa huolenpitoa eikä normaalia asumista. Vaikka viranhaltijan päätös koski vain A:n hoidon kustannuksia, hallinto-oikeus katsoi sen samalla olevan päätös hänen sijoittamisestaan saamaan asumispalvelua hoitokoteihin.

Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä. Maksu voidaan periä maksukyvyn mukaan. Asumispalvelusta perittävästä maksusta ei ole säädetty tarkemmin lukuunottamatta vammaispalvelulakiin perustuvaa asumispalvelua, josta ei ollut kyse. Kunnalla oli siten oikeus päättää, kuinka suuri oli se osuus, jonka A maksoi itse asumispalvelustaan. Kun kuitenkin otettiin huomioon pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai avohuollon yksikössä asumispalvelussa olevien, laitoshoitoon verrattavaa hoitoa saavien henkilöiden yhdenvertaisuus, hallinto-oikeus katsoi, että asumispalvelun maksu oli vahvistettava siten, ettei A:n säästöjä ja muuta varallisuutta, lukuunottamatta niistä saatavia tuloja, otettu huomioon. Hallinto-oikeus kumosi sosiaalilautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle maksun uudelleen vahvistamista varten.

Sosiaalihuoltolaki 22 §

Sosiaalihuoltolaki 23 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 2 § 1 mom

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 15 §

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 28 §