Legislator Case Law & Legislation
Hämeenlinnan HAO 4.10.2002 02/0595/1 AI generated

Administrative court allows appeal against tax office, ruling author's rights are taxable estate assets.

Case Number Hämeenlinnan HAO 4.10.2002 02/0595/1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Finland overturned the lower board's dismissal of the tax officer's appeal regarding inheritance tax on an author's rights. The lower board had rejected the claim because author's rights were not explicitly listed in the estate and lacked a specific valuation report. The court ruled that despite not being directly enforceable against the author, these rights constitute taxable estate assets with monetary value due to the deceased's prior income. Consequently, the court ordered the tax office to re-evaluate and pay the tax on these rights.

Legislator headnote

AI generated

Perintö- ja lahjaverolain 1 §; Tekijänoikeuslain 27 §, 41 §, 42 §: Author's rights constitute taxable estate assets and must be valued for inheritance tax purposes, regardless of their non-enforceability against the author or valuation difficulties.

Keywords

AI generated
inheritance tax liability author's rights valuation estate asset classification immovable intellectual property taxable estate assets

Cited Legislation

AI generated
Perintö- ja lahjaverolain 1 §
Perintö- ja lahjaverolain 1 §:n mukaan, joka perintönä saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään.
Tekijänoikeuslain 27 §
Tekijänoikeuslain 27 §:n mukaan tekijänoikeus voidaan eräin rajoituksin, joista nyt ei ole kysymys, luovuttaa kokonaan tai osittain.
Tekijänoikeuslain 41 §
Tekijänoikeuslain 42 §
Vaikka sitä ei lain mukaan voida ulosmitata tekijänoikeuslain 42 §:ssä mainituilta henkilöiltä, sitä on pidettävä perintöverotuksessa veronalaisena varallisuusoikeutena.
Perintö- ja lahjaverolain 2 § 2 momentti

Cited Case Law

AI generated
KHO 25.5.2004 taltionumero 1226/03
KHO vuosikirjaratkaisu 2004:55
Hämeen LO 30.1.1989 nro 97/1
Hämeen LO 30.1.1989 nro 97/1
Hämeen LO 18.8.1994 nro 627/1
Hämeen LO 18.8.1994 nro 627/1
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Perinnönjättäjän perukirjaan oli merkitty, että tällä oli kustannusosakeyhtiön kanssa 45 kustannussopimusta. Merkinnästä ei aiheutunut seuraamuksia toimitetussa perintöverotuksessa.

Veroasiamiehen vaadittua oikaisuvaatimuksessaan perinnönjättäjän tekijänoikeuksia luettavaksi kuolinpesän varoihin ja arvostettavaksi käyvän arvon mukaan oikaisulautakunta on hylännyt vaatimuksen, koska tekijänoikeuksia ei ole merkitty perinnönjättäjän varoihin eikä niitä myöskään verotusta toimitettaessa luettu pesän varoihin. Vaatimuksessa ei oltu esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella verotus tulisi palauttaa verovirastolle perintöverotuksen uudelleen toimittamista varten.

Hallinto-oikeus veroasiamiehen valituksen hyväksyen kumosi oikaisulautakunnan päätöksen ja toimitetun perintöverotuksen valituksenalaiselta osin sekä palautti asian verovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Sovellettavat säännökset

Perintö- ja lahjaverolain 1 §:n mukaan, joka perintönä saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään.

Tekijänoikeuslain 27 §:n mukaan tekijänoikeus voidaan eräin rajoituksin, joista nyt ei ole kysymys, luovuttaa kokonaan tai osittain. Saman lain 41 §:n mukaan tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia säännöksiä. Lain 42 §:n mukaan tekijänoikeutta ei saa ulosmitata tekijältä itseltään eikä siltä, jolle se on siirtynyt avio-oikeuden, perinnön tai testamentin nojalla.

Tosiseikat

Perinnönjättäjällä oli kuolinhetkellään ollut 45 kustannussopimusta kustannusosakeyhtiön kanssa. Tampereen verojohtajan asiassa antaman lausunnon mukaan perintöverotus on toimitettu vakiintuneen verotuskäytännön mukaisesti soveltaen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua 1960 I 13. Sen mukaan perillisille siirtynyttä oikeutta vainajan sävellysteoksiin ei pidetty sellaisena omaisuutena, josta perintö- ja lahjaverolain 1 §:n nojalla oli suoritettava perintöveroa. Oikaisulautakunta on käytännöllisesti katsoen päätöstään perustelematta hylännyt veroasiamiehen oikaisuvaatimuksen.

Johtopäätökset

Kun otetaan huomioon perinnönjättäjän eläessään saamat huomattavat tekijänoikeustulot, ei ole otaksuttavaa, että ne hänen kuolemansa jälkeen loppuisivat. Verovelvollisten viimeisin vastine asiassa oli annettu hallinto-oikeudelle 21.11.2001 eli melko tarkalleen vuosi perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. He eivät olleet väittäneetkään, ettei puheena olevia tekijänoikeustuloja olisi tänä aikana ollut. Perinnönjättäjän tekijänoikeuksilla on siten varallisuusarvoa.

Tekijänoikeus on immateriaalioikeus, joka on erikseen luovutettavissa olevaa irtainta omaisuutta. Vaikka sitä ei lain mukaan voida ulosmitata tekijänoikeuslain 42 §:ssä mainituilta henkilöiltä, sitä on pidettävä perintöverotuksessa veronalaisena varallisuusoikeutena. Tekijänoikeuden panttauskelpoisuudesta on oikeuskirjallisuudessa esitetty erilaisia käsityksiä.

Sillä seikalla, että tekijänoikeudesta saatava tulo on kuolinpesän tai perinnönsaajien tuloverotuksessa veronalaista tuloa, ei ole merkitystä perintöverotuksessa kuten ei silläkään, että tekijänoikeus on varallisuusverotuksessa erikseen säädetty tekijänsä varoina verovapaaksi, koska perintö- ja lahjaverolaissa ei ole vastaavaa säännöstä. Myöskään tekijänoikeuden arvostusvaikeudet tai se seikka, ettei tekijänoikeuksista saatava tulo ole erääntynyt perinnönjättäjän kuolinhetkellä, eivät ole esteenä tekijänoikeuksien lukemiselle perintöverotuksessa veronalaisiksi varoiksi.

Perintö- ja lahjaverolain 2 §:n 2 momentin mukaan perintöveroa ei suoriteta testamentilla tai lahjana saadusta elinkautisesta nautintaoikeudesta, eläkkeestä taikka muusta elinkaudeksi tai määrävuosiksi jollekin testamentilla tai lahjana annetusta etuudesta. Säännös ei siten sanamuotonsakaan puolesta sovellu perintönä saatuun omaisuuteen.

Hallinto-oikeus ei ottanut ensi asteena ratkaistavakseen perinnönjättäjän tekijänoikeuksien käypää arvoa.

Puronen: Perintö- ja lahjaverotus (2000) s. 159-160

Puronen: Lahjaverotuksen ala (1990) s. 276

Mattila: Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (1984) s. 437

Aarnio - Kangas: Suomen jäämistöoikeus I (1999) s. 129 ja 181-182

Andersson: Tulo- ja varallisuusverotus (1995) s. 393

Andersson: JFT 1991 s. 24 alav.13

Andersson: DL 1971 s. 223

Verohallituksen muistio 19.8.1994 nro 5067/36/94

Hämeen LO 30.1.1989 nro 97/1

Hämeen LO 18.8.1994 nro 627/1

Äänestys 6-3.

KHO:n päätös 25.5.2004 taltionumero 1226/03. Päätöstä muutetaan.

KHO:n vuosikirjaratkaisu 2004:55.