Administrative court dismissed appeal; Natura 2000 assessment not required as existing construction density was not significantly increased.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the Association's appeal against a coastal general plan designating a lake as an SCI site under Natura 2000. The Association argued that an environmental assessment under the Nature Conservation Act was mandatory, while the municipality contended that existing construction areas and the plan's minor additions did not significantly harm the habitat type. The court ruled that the plan did not significantly degrade the habitat because the relative increase in construction sites was small and existing structures were not expanded, thus no assessment was required.
Legislator headnote
AI generatedLuonnonsuojelulain 65 § 1 mom; 65 § 2 mom; 66 § 1 mom: An environmental assessment is not mandatory if the plan does not significantly harm the protected habitat type, considering both new and existing construction areas.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli, oliko oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa laadittaessa ollut velvollisuus suorittaa luonnonsuojelulain 65§:n mukainen arviointi.
Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt rantayleiskaavan, jossa Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivissä tarkoitetuksi SCI-alueeksi ehdotetun järven rannoille oli osoitettu 872 jo rakennettua tai vahvistettuihin ranta-asemakaavoihin perustuvaa rakennuspaikkaa, jotka olivat valtaosin loma-asuntopaikkoja. Kokonaan uusia rakennuspaikkoja oli lisäksi osoitettu 130 kappaletta. Alueellinen luonnonsuojeluyhdistys vaati päätöksen kumoamista.
Hallinto-oikeus katsoi, että arvioinnin tarpeellisuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon myös kaavassa osoitetut jo olemassa olevat ja vahvistettuihin ranta-asemakaavoihin perustuvat rakennuspaikat.
Järven ehdottaminen SCI-kohteeksi perustui luontodirektiivin liitteen I luontotyypin 3110 "Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae)" (3110) esiintymiseen. Koko kohteen vesialue edusti tätä luontotyyppiä. Hallinto-oikeus katsoi, että arvioinnin tarvetta harkittaessa merkitystä oli tähän luontotyyppiin kohdistuvilla vaikutuksilla.
Järven veden laatu oli parantunut lisääntyneestä lomarakentamisesta huolimatta. Olemassa olevan lomarakentamisen suuresta määrästä huolimatta järven luonnontila oli Natura-tietolomakkeella arvoitu erinomaiseksi. Kaavan perusteella rakennuspaikkojen määrä Natura-alueen saarissa ja mannerrannoilla kasvoi noin 15 %, minkä lisäksi oli toteuttamatta eräitä ranta-asemakaavoissa osoitettuja rakennuspaikkoja. Kaava mahdollisti myös eräiden uusien saunarakennusten rakentamisen M- ja MY-alueille. Rakennuspaikkojen suhteellinen lisäys ei kuitenkaan ollut huomattavan suurta. Osa jo olemassa olevista rakennuspaikoista sai kaavan perusteella lisää rakennusoikeutta, kuitenkin siten, ettei asuinrakennusten lukumäärä näillä rakennuspaikolla lisääntynyt.
Kaava rajoitti rantarakentamisesta aiheutuvaa kuormitusta rakentamisen vähimmäisetäisyyttä rantaviivasta sekä jätehuoltoa koskevin kaavamääräyksin. Kaava ei lisännyt maa- ja metsätalousalueilta veteen kohdistuvaa kuormitusta. Kaava-alueen ulkopuolelta veden ja ilman kautta aiheutuvaan kuormitukseen kaava ei vaikuttanut.
Hallinto-oikeus katsoi, että kaava ei todennäköisesti merkittävästi heikentänyt luontotyyppiä 3110. Luonnonsuojelulain 65§:n mukaista arviointivelvollisuutta ei ollut.
Luonnonsuojelulaki 65 § 1 mom
Luonnonsuojelulaki 65 § 2 mom
Luonnonsuojelulaki 66 § 1 mom
KHO:n päätös 19.4.2004 taltionumero 04/812. Päätöstä ei muuteta.
KHO:n vuosikirjaratkaisu 2004:40.