Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Vaasan HAO 23.5.2001 01/0038/4 AI generated

Individual health interest constitutes standing only if the water body is the person's living environment.

Case Number Vaasan HAO 23.5.2001 01/0038/4
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the plaintiffs' appeal against the Environmental Permit Authority's decision to reject their request to change a sewage discharge permit. Although the plaintiffs argued that their individual health interest granted them standing as affected parties, the court found their properties lacked a direct connection to the water body. Consequently, they were classified as general users rather than specific victims entitled to challenge the permit modification.

Legislator headnote

AI generated

Terveydensuojelulaki 1 § 2 mom; Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 mom 3 kohta, 37 §, 58 §: An individual's health interest may serve as a basis for standing in sewage discharge cases only when the affected water body constitutes their living environment.

Keywords

AI generated
individual health interest standing in administrative law environmental permit modification affected party status living environment definition

Cited Legislation

AI generated
Terveydensuojelulaki 1 § 2 mom
Terveydensuojelulaki 1 § 2 mom
Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 mom 3 kohta
Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 mom 3 kohta
Ympäristönsuojelulaki 37 §
Ympäristönsuojelulaki 37 §
Ympäristönsuojelulaki 58 §
Ympäristönsuojelulaki 58 §

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös 15.8.2003-T-1815
[KHO:n päätös 15.8.2003-T-1815.
AI generated
kho-other_2016_4735
Supreme Administrative Court dismisses appeal against town council's approval of a coastal master plan due to insufficient environmental impact studies.
kho-precedent_2001_60
Supreme Administrative Court quashes water law permit due to insufficient benefit/harm assessment and incomplete investigations.
kko-precedent_1994_106
Supreme Court dismisses water area division request due to significant loss of recreational fishing utility for other owners.
admin_2001_turku__95
Administrative court dismissed city council's approval of a coastal construction permit due to lack of zoning authority.
kho-other_2016_2010
Supreme Administrative Court dismissed appeal against water authority's rejection of flood damage compensation claim. Damages not covered by Water Act as caused by natural events, not regulation violations.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yksilöä koskevan terveydellisen intressin katsottiin voivan

jäteveden johtamista koskevassa asiassa muodostaa perusteen

asianosaisen puhevallalle silloin, kun jäteveden vaikutusalueen

vesistöä voidaan pitää hänen elinympäristönään. Valittajien

olosuhteissa vesialuetta ei kuitenkaan voitu pitää

heidän elinympäristönään. Koska he eivät olleet asianosaisia,

heitä ei voitu pitää myöskään ympäristönsuojelulain 58 §:ssä

tarkoitettuina haitankärsijöinä, joilla olisi vesistön pilaantumisluvan

muuttamista koskeva vireillepano-oikeus.

Valittajat olivat yhdessä useiden muiden kanssa vaatineet yhdyskunnan

jäteveden johtamisluvan muuttamista katsoen olosuhteiden

luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneen,

kun purkuputken pään läheisyydessä oleva ranta-alue oli

otettu asemakaavan mukaiseen asuin- ja virkistyskäyttöön.

Valittajien tontit sijaitsivat kaupungin asemakaavoittamalla

uudella asuntoalueella rannan läheisyydessä siten, että

lähin tontti sijaitsi noin 20 metrin etäisyydellä rannasta

ja runsaan 150 metrin päässä yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon

purkuputken päästä. Rantaan oli valittajien tonttien

kohdalla kaavoitettu kävelytie ja lähivirkistysalue sekä vesialueelle

venevalkama. Aktiivisin toiminta rannalla oli

asemakaavaselostuksen mukaan keskitetty purkuputkesta ja valittajien

tonteista etäämmäksi niemen kärjen taakse lahden

poukamaan, johon oli merkitty vielä rakentamaton uimaranta-alue.

Ympäristölupavirasto oli jättänyt hakemuksen tutkimatta sillä

perusteella, ettei hakijoita voitu pitää laissa tarkoitettuina

haitankärsijöinä. Valituksessaan valittajat vetosivat

jo hakemuksessa esitetyn terveydellisen intressin olemassaoloon

ja hallituksen esitykseen (HE 84/1999), jossa valittajien

mukaan asianosaisen käsitteelle oli haluttu antaa laaja

sisältö.

Hallinto-oikeus katsoi, kun muuta ei ollut säädetty eikä lain

esitöistä ilmennyt muuta tarkoitetun, että ympäristönsuojelulain

58 §:ssä tarkoitettiin haitankärsijällä asianosaista,

joka kärsii haittaa lupaan perustuvasta ympäristön pilaantumisesta

tai sen lisääntymisen vaarasta.

Asianosaisaseman rajaamisen osalta hallinto-oikeus viittasi

ympäristönsuojelulain 37 §:ään ja mainitun hallituksen esityksen

perusteluihin, samoin perustelujen kohtaan, jossa aineellisoikeudellisesti

ympäristövahingon käsitteen oli katsottu

vastaavan vesilakia. Terveydensuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa

olevan terveyshaitan määritelmän perusteella

hallinto-oikeus katsoi, että yksilöä koskeva terveydellinen

intressi voi jäteveden johtamista koskevassa asiassa muodostaa

perusteen asianosaisen puhevallalle silloin, kun jäteveden

vaikutusalueen vesistöä voidaan pitää hänen elinympäristönään.

Asuminen rannan läheisyydessä ja yleiseen käyttöön tarkoitettujen

virkistyskohteiden käyttö ei vielä merkinnyt, että vesialuetta

olisi pidettävä valittajien elinympäristönä. Koska

valittajien omakotitonteilta puuttui asemakaavan mukaan yhteys

vesialueeseen ja kulku tonteilta tapahtui kadulle ja

koska valittajat eivät omistaneet tai hallinneet vesialuetta,

heillä ei ollut siihen erityistä oikeutta eikä vesialueella

ollut heille vesilain 11 luvun 3 §:n 1 momentin 6) kohdassa

tarkoitettua erityistä merkitystä veden saannin tai vesialueen

muun tärkeän käyttämismahdollisuuden kannalta, hallinto-oikeus

katsoi, että valittajia oli pidettävä vesistön

yleiskäyttäjinä, joiden oikeutta ja etua vesialueen veden

laatu ei koskenut ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla.

Näin ollen heitä ei voitu pitää ympäristönsuojelulain

58 §:ssä tarkoitettuina haitankärsijöinä. Ympäristöviraston

päätöksen lopputulosta ei siten ollut syytä muuttaa.

Terveydensuojelulaki 1 § 2 mom

Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 mom 3 kohta

Ympäristönsuojelulaki 37 §

Ympäristönsuojelulaki 58 §

HE 84/1999 s. 79, 89-90

[KHO:n päätös 15.8.2003-T-1815. Valitus hylätään tutkimista koskevalta osalta. Valitus hyväksytään käsittelymaksua koskevalta osalta. Ympäristölupaviraston käsittelymaksua koskeva päätös kumotaan ja ympäristölupavirasto velvoitetaan palauttamaan peritty käsittelymaksu 336,38 euroa (2 000 markkaa).]