Administrative court quashes zoning plan extension due to failure to follow early consultation principles under planning law.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Vaasa quashed the municipal council's decision to extend a zoning plan because the planning procedure violated the principle of early consultation. Plaintiffs argued that no negotiations occurred before the draft was prepared and public notice was delayed until after the draft was finalized. The court ruled that the municipality failed to inform affected residents and stakeholders early enough to allow meaningful participation, rendering the procedural order erroneous.
Legislator headnote
AI generatedMaankäyttö- ja rakennuslain 62 §; 65 §: Planning procedures must inform landowners and affected parties early enough to allow participation; failure to do so renders the decision procedurally flawed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt korttelia 601 koskevan asemakaavan
laajennuksen. Kaavamerkintöjen mukaan kortteli muodostaa
laajennuksen jälkeen EJ-1 merkityn jätteenkäsittelyalueen.
Alueelle saa sijoittaa jätevedenpuhdistamon sekä
puhdistamolta, teollisuudelta ja sakokaivoista tulevan lietteen
käsittely- ja kompostointilaitoksen. Alueelle saa sijoittaa
lisäksi kotitalouksista kerättävien ongelmajätteiden
välivarastointialueen.
Valittajat vaativat ensisijaisesti asemakaavan laajentamista
koskevan päätöksen kumoamista menettelyssä tapahtuneen virheen
takia ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Siltä varalta, että päätöstä ei kumota ja asiaa palauteta
uudelleen käsiteltäväksi he ovat vaatineet päätöksen
kumoamista kaavan sisällön lainvastaisuuden takia.
Valittajat esittivät muun ohessa, että asemakaavan laajentamista
koskevan asian valmistelu on ollut maankäyttö- ja
rakennuslain vastaista, koska niin sanottua varhaisen vuorovaikutuksen
periaatetta ei ole noudatettu lainkaan. Minkäänlaisia
neuvotteluja osallisten kanssa ei ole käyty
ennen kaavaehdotuksen laatimista. Myös viranomaisiin on
oltu yhteydessä vasta, kun kaavaehdotus on laitettu virallisesti
nähtäville.
Hallinto-oikeus kumosi menettelyssä tapahtuneen virheen
johdosta kunnanvaltuuston päätöksen. Asian näin päättyessä
raukesi enemmän lausunnon antaminen valittajien
vaatimuksista päätöksen kumoamisesta kaavan sisällön
lainvastaisuuden takia.
Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus totesi, että
maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely
tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista
ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa
tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja
niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla
ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
(osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun,
arvioida kaavoituksen vakutuksia ja lausua kirjallisesti
ja suullisesti mielipiteensä asiassa. Maankäyttö- ja
rakennuslain 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava
julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava
kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla
tavalla.
Asemakaavan laajennuksen tarkoituksena on mahdollistaa entistä
laajemman jätteenkäsittelyalueen muodostaminen
alueelle. Alueelle saisi kaavamerkinnän mukaan sijoittaa
jätevedenpuhdistamon sekä puhdistamolta, teollisuudelta ja
sakokaivoista tulevan lietteen käsittely- ja kompostointilaitoksen
sekä lisäksi kotitalouksista kerättävien ongelmajätteiden
välivarastointialueen.
Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi
on vuorovaikutuksen ja kaavoituksesta tiedottamisen
osalta todettu muun muassa, että suunnitteluprosessin avoimuus
ja vuorovaikutteisuus on yksi lain keskeisiä tavoitteita.
Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi yleinen
säännös vuorovaikutuksesta niiden henkilöiden ja yhteisöjen
kanssa, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Vuorovaikutukseen kuuluvat muun muassa avoin tiedottaminen
ja keskustelu, yhteisen kielen ja tiedollisen
pohjan hakeminen ja suunnitelmien riittävä havainnollisuus.
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kaavan laajennus
on lähtenyt liikkeelle helmikuussa 2000, jolloin kunta antoi
kaavanlaatijalle toimeksiannon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
valmistui 7.2.2000. Kaavanlaatija lähetti
16.2.2000 kuntaan alustavan kaavaehdotuksen ja 24.2.2000
kunta antoi toimeksiannon kaavan puhtaaksipiirtämisestä.
Valmis kaava toimitettiin 1.3.2000 kunnalle. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelman mukaan vuorovaikutuksen olisi pitänyt
edetä siten, että ensin olisi ollut alkuneuvottelu
kunnan kanssa, sitten neuvottelutilaisuudet kunnan ja muutosalueen
intressiosapuolten kanssa, alustavan kaavaehdotuksen
laatiminen, asianosaisten alustava kuuleminen sekä
neuvottelut kunnan kanssa ja viranomaisten kanssa. Tämän
jälkeen oli laadittava asemakaavaehdotus, joka sitten asetettaisiin
julkisesti nähtäville.
Alueen asukkaat ovat saaneet tiedon asiasta silloin, kun
kuulutus asemakaavan vireilletulosta ja vuorovaikutuksesta
sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavoituksen
lähtöaineistosta ja kaavaluonnoksesta on ollut nähtävillä
kunnan kirjastossa 25.2. - 3.3.2000. Kuulutuksen
mukaan mahdolliset kirjalliset mielipiteet tuli postittaa
nähtävilläoloajan kuluessa kunnanhallitukselle.
Huomioon ottaen kaavan tarkoitus entistä laajemman jätteenkäsittelyalueen
mahdollistamisesta asemakaavan laajennuksella
ja sen merkityksen erityisesti alueen asukkaille ja
ympäristölle, asemakaavan laajentamisen vireilletulosta ilmoittamisen
myöhäinen ajankohta sekä nähtävilläoloajan ja
mielipiteiden esittämiselle varatun ajan lyhyys, hallinto-oikeus
katsoo, että kunnan olisi tullut jo kaavan valmistelun
alkuvaiheessa ja ennen kaavaehdotuksen laatimista
esitellä suunnitelmiaan ja niiden vaikutuksia alueen asukkaille
sekä antaa heille mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä
kaavan valmistelussa huomioon otettavaksi. Tästä johtuen
hallinto-oikeus katsoo, että vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa
on ollut puutteellista. Kunnanvaltuuston päätös
on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 6, 62 ja 65 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 27 §
Kuntalaki 90 § 2 mom 1 kohta