Administrative court allows spouse and minor child residence permit to Finland based on family unity.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Turku revoked the Foreigners' Office's decision denying residence permits to a Russian wife and her minor daughter. The court held that the wife's permit must be granted first as the spouse of a Finnish citizen, and the daughter's permit must follow to ensure family unity. Although the daughter's financial support was not yet secured, the court ruled that denying the mother's permit would violate the child's right to live with her parents.
Legislator headnote
AI generatedUlkomaalaislaki 1 c §; Ulkomaalaislaki 15 §; Ulkomaalaislaki 18 b § 1 mom; Ulkomaalaislaki 18 c § 1 mom; Ulkomaalaislaki 18 c § 2 mom; Yleissopimus lapsen oikeuksista 3 artikla; Yleissopimus lapsen oikeuksista 9 artikla 1 kohta; Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 8 artikla: A residence permit for a foreign spouse of a Finnish citizen is granted unless specific statutory grounds exist, and a minor child's right to family unity with the mother takes precedence over financial security requirements.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli, millä edellytyksillä Suomen kansalaisen
kanssa naimisissa olevalle ulkomaalaiselle ja hänen alaikäiselle
lapselleen voidaan myöntää oleskelulupa.
A, joka on Suomen kansalainen, oli avioitunut Venäjän kansalaisen
B:n kanssa 14.1.2000. B haki avioliiton perusteella
itselleen ja vuonna 1993 syntyneelle tyttärelleen C:lle oleskelulupaa
Suomeen. A oli ilmoittanut olevansa työtön ja elävänsä
työttömyyskorvauksella. B on koulutukseltaan opettaja
ja hänellä on ainakin ollut opettajan toimi Venäjällä. Suomessa
hänellä ei ole työpaikkaa.
Ulkomaalaisvirasto hylkäsi hakemuksen. Virasto totesi, ettei
C:lle voida myöntää oleskelulupaa, koska hänen toimeentulonsa
ei ole turvattu. Ottaen huomioon edellä mainittu ja kaikki
asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan
oleskelulupaa ei voida myöntää myöskään lapsen huoltajalle
B:lle.
Hallinto-oikeus kumosi Ulkomaalaisviraston päätöksen ja palautti
asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus totesi, että B ja C ovat yhdessä hakeneet
oleskelulupaa Suomeen. Hakemuksen perusteena on ollut B:n
avioliitto Suomen kansalaisen kanssa. B:n oleskelulupahakemus
ratkaistaan Suomen kansalaisen perheenjäsentä koskevien
säännösten mukaisesti. C on pelkästään B:n perheenjäsen, joten
hänen oleskelulupahakemustaan ratkaistaessa sovelletaan Suomessa
pysyväisluonteisella oleskeluluvalla oleskelevan ulkomaalaisen
perheenjäseneltä edellytettyä turvattua toimeentuloa
koskevia säännöksiä. Tässä tilanteessa tulee ensin ratkaista
B:n oleskelulupahakemus ja vasta sen jälkeen C:n hakemus.
Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa myönnetään Suomen kansalaisen
puolisolle, mikäli luvan epäämiseen ei ole laissa tarkoitettuja
syitä. Ulkomaalaisvirasto ei ole perustellut B:n
oleskeluluvan epäämistä yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen
perustuvilla syillä. Ottaen huomioon, että C:n toimeentuloedellytys
tutkitaan vasta hänen oleskelulupahakemuksensa
yhteydessä, hallinto-oikeus katsoi, ettei B:n oleskelulupahakemuksen
epäämiselle ollut myöskään laissa tarkoitettuja
painavia syitä. Näin ollen B:lle oli myönnettävä oleskelulupa
Suomeen.
Ulkomaalaislain säännös ulkomaalaisen perheenjäsenen toimeentulon
turvaamisesta ei syrjäytä kansanvälisissä ihmisoikeussopimuksissa
asetettuja velvollisuuksia. Mainitut säännökset
eivät tosin turvaa lapsille yleistä oikeutta saada oleskelulupa
siitä maasta, jossa hänen vanhempansa oleskelee, mutta ne
turvaavat oikeuden vanhempien ja heidän lastensa perheen yhdistämiseen,
ellei Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittuja
vastasyitä ole.
C on alaikäinen, jonka äidille myönnetään oleskelulupa Suomeen.
Tässä tilanteessa C:lle on myönnettävä oleskelulupa Suomeen
perheen yhdistämiseksi.
Äänestys 3-2
Eri mieltä olleet jäsenet: Ulkomaalaislaki edellyttää nimenomaisesti,
että lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa,
joka koskee 18 vuotta nuorempaa lasta, kiinnitetään erityistä
huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä
liittyviin seikkoihin. Oleskeluluvan myöntäminen on B:nkin
osalta ratkaistava ottaen huomioon kaikki asiassa ilmenevät
seikat kokonaisuudessaan. C:n toimentulo ei ole ulkomaalaislain
tarkoittamalla tavalla turvattu. C käy koulua Venäjällä
ja on koko ikänsä elänyt tämän maan kulttuuripiirissä ja kielellisessä
ympäristössä. Hänen elämäntilanteensa ja henkilökohtaiset
tarpeensa sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä
liittyvät seikat edellyttävät, että hän asuu yhdessä äitinsä
kanssa, mutta ne eivät edellytä hänen muuttoaan Suomeen. B:n
ja C:n tarpeet oleskeluluvan saamiseksi ovat erilaiset. Koska
oleskeluluvan saamisen edellytykset eivät C:n osalta täyty,
on myös B:n oleskeluluvan myöntäminen ratkaistava lapsen etua
painottaen. Näin ollen myös B:n oleskeluluvan myöntämistä vastaan
on olemassa painavia syitä. Ulkomaalaisviraston päätös
ei ole lainvastainen.
UlkomaalaisL 1 c §
UlkomaalaisL 15 §
UlkomaalaisL 18 b § 1 mom
UlkomaalaisL 18 c § 1 mom
UlkomaalaisL 18 c § 2 mom
UlkomaalaisA 8 b §
Yleissopimus lapsen oikeuksista 3 artikla
Yleissopimus lapsen oikeuksista 9 artikla 1 kohta
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 8 artikla