EU Regulation 1408/71 exempts pension recipients from Finnish social security contributions if they receive equivalent benefits abroad.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court partially allowed the applicant's request to annul social security contributions for 1994-1996, ruling that EU Regulation 1408/71 applied despite the applicant's pre-1994 move to Finland. The court found that since the applicant received equivalent pension benefits from Sweden, Finnish law did not require him to pay contributions for sickness insurance, but did require them for national pension insurance. Consequently, the court annulled the collection of national pension contributions while upholding the sickness insurance contributions.
Legislator headnote
AI generatedSosiaaliturva-asetus N:o 1408/71 33 artikla 2 kohta; 28 a artikla: If a person receives equivalent pension benefits from another Member State, they are exempt from paying Finnish social security contributions for sickness insurance, but national pension contributions remain payable unless the foreign benefits fully cover the costs.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ruotsista Suomeen vuonna 1989 muuttanut R sai Ruotsista eläke-
tuloa ja tapaturman johdosta elinkorkoa. Hänelle oli muun
ohella vuosilta 1994-1996 maksuunpantu verotuksen yhteydessä
vuositulojensa perusteella kansaneläke- ja sairausvakuutusmak-
sua.
R on oikaisuvaatimuksessaan pitänyt maksuja yhteisön oikeu-
den vastaisina, koska hän sai eläkettä ainoastaan Ruotsista
ja koska hän ei ollut hakenut Suomen lainsäädännön mukaista
eläkettä, johon hänellä ei edes olisi ollut oikeutta Ruotsis-
ta saatujen tulojen johdosta.
Oikaisulautakunta on päätöksessään todennut, että sosiaalitur-
va-asetuksen (ETY) N:o 1408/71 33 artiklan 2 kohdan ja 28 a
artiklan mukaan eläkeensaajan ei tarvitse suorittaa sairausva-
kuutusmaksua, jos hänellä ei ole oikeutta eläkkeeseen Suomes-
sa. R ei kuitenkaan ollut osoittanut, ettei hänellä ollut mis-
sään tapauksessa oikeutta saada eläkettä Suomesta. Kun Suomen
lainsäädännön mukaan kysymyksessä olevat maksut oli suoritet-
tava, oikaisulautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen.
Hallinto-oikeus (entinen lääninoikeus) on pyytänyt Euroopan
yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua muun ohella sii-
tä, tuliko asiassa sovellettavaksi edellä mainittu asetus,
kun R oli muuttanut Suomeen ennen kuin asetus tuli Suomea si-
tovaksi 1.1.1994, sekä siitä, miten on tulkittava asetuksen
(ETY) N:o 1408/71 28 a artiklassa olevaa ilmausta "eikä oi-
keutta eläkkeeseen ole".
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen annettua tuomion 10.5.2001,
asia C-389/99, hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että
asetus tuli R:n asiassa sovellettavaksi verovuosilta 1994-
1996. Asetuksen 28 a artiklassa olevaa ilmaisua "eikä oikeutta
eläkkeeseen ole" oli tulkittava siten, että ilmaisulla tarkoi-
tetaan tilannetta, jossa henkilölle ei tosiasiallisesti mak-
seta Suomen lainsäädännön mukaista eläkettä. R ei saanut tosi-
asiallisesti Suomesta kansaneläkettä eikä ansioeläkettä. R:lle
ei siten, kun otettiin huomioon asetuksen 33 artiklan 2 kohdan
säännös, voitu Suomessa maksuunpanna sairausvakuutusmaksuja
verovuosilta 1994-1996.
Mitä tuli kansaneläkemaksuun, niin asetuksen (ETY) N:o 1408/71
33 artiklassa on ilmaistu yleinen periaate, jonka mukaan eläk-
keensaajalta ei voida pelkän jäsenvaltiossa asumisen perus-
teella periä pakollisia vakuutusmaksuja sellaisista etuuksis-
ta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, joista jonkin toisen
jäsenvaltion laitos vastaa. R:n Ruotsista saamilla edellä mai-
nituilla etuuksilla on vastaava tarkoitus kuin niillä vanhuus-
ja työkyvyttömyyseläkkeillä, joita R voisi periaatteessa saa-
da Suomessa kansaneläkelain nojalla. R ei saisi minkäänlaista
täydentävää suojaa, vaikka hän suorittaisi Suomen lainsäädän-
nön mukaiset kansaneläkemaksut, kun otetaan huomioon hänen jo
saamansa etuudet. Näin ollen on edellä mainitun yleisen peri-
aatteen vastaista periä R:lta Suomessa kansaneläkemaksua,
koska hän saa vastaavaa tarkoitusta varten etuuksia, joiden
kustannuksista vastaa hänen eläkkeidensä osalta toimivaltai-
sen jäsenvaltion eli Ruotsin laitos. Kansaneläkemaksujen mak-
suunpano vuosilta 1994 ja 1995 oli siten aiheeton.
Verovuodet 1994-1996
Sairausvakuutuslaki 1 §
Sairausvakuutuslaki 33 § 2 mom
Kansaneläkelaki 1 §
Kansaneläkelaki 4 § 1 mom
Sosiaaliturva-asetus N:o 1408/71 28 a artikla
Sosiaaliturva-asetus N:o 1408/71 33 artikla 2 kohta