Administrative court dismissed border stop based on old crimes and group membership lacking present serious threat.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland allowed a Swedish citizen to cross the border for a race event, overturning the Border Guard's refusal. Although the citizen had a history of theft, assault, and membership in a controversial organization, the court found these factors insufficient to prove a current, serious threat to public order. The decision relied on EU directives requiring that past convictions only justify restrictions if they demonstrate a genuine and sufficiently serious danger to society.
Legislator headnote
AI generatedUlkomaalaislain 37 § 3 momentti; Euroopan neuvoston direktiivi 64/221/ETY 3 artikla: Past criminal convictions and group membership may justify border restrictions only if they demonstrate a genuine and sufficiently serious threat to public order, not merely based on the existence of past offenses.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosasto oli käännyttänyt Helvetin Enkelien World Run 2000 -tapahtumaan tulossa olleen Ruotsin kansalaisen A:n, koska se oli katsonut A:n vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta Suomessa. A oli syyllistynyt varkauteen vuonna 1983, kätkemisrikokseen vuonna 1990, pahoinpitelyyn, laittomaan uhkaukseen ja törkeään pahoinpitelyyn vuonna 1991.
Ulkomaalaislain 37 §:n 3 momentin mukaan ulkomaalaisen, jolla on Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuva oleskeluoikeus, saa käännyttää vain yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvasta syystä.
Ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta annetun Euroopan Neuvoston direktiivin 25.2.1964 (64/221/ETY) 3 artiklan 1 kohdan mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi käyttöönotettujen toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan kyseisen yksilön omaan käyttäytymiseen ja 2 kohdan mukaan rikostuomiot eivät sellaisenaan saa olla perusteena tällaiselle toimenpiteelle.
Euroopan yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä (Asia 30/77, Bouchereau 27.10.1977) on katsottu, että direktiivin 3 artiklan 2 kohta on ymmärrettävä kansallisille viranomaisille asetettuna vaatimuksena arvioida tilannetta erityisesti yleisen järjestyksen säilymisen kannalta ja että rikostuomiot ovat merkityksellisiä ainoastaan sikäli kuin tuomioihin johtaneet seikat ovat osoituksena uhasta, jonka henkilön oma käytös muodostaa yleiselle järjestykselle. Tällöin, jotta kansallinen viranomainen voisi yleisen järjestyksen käsitteeseen vedoten asettaa rajoituksia henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle, edellytetään todellista ja riittävän vakavaa uhkaa, joka kohdistuu yhteiskunnan perustavaa laatua olevaan etuun.
Vaikka tällaisen uhan olemassaolon toteamisen voidaan katsoa tarkoittavan, että kyseinen henkilö saattaa käyttäytyä moitittavasti myös tulevaisuudessa, voi aikaisempi käyttäytyminen sellaisenaankin osoittaa, että hän on uhka yleiselle järjestykselle. Euroopan yhteisön tuomioistuin on ratkaisussaan (Asia 41/74, Van Duyn 4.12.1974) todennut, että direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio voi yleisellä järjestyksellä perusteltuja rajoituksia asettaessaan ottaa huomioon asianomaisen yksilön omaan käyttäytymiseen kuuluvana tekijänä huomioon sen, että asianomainen henkilö kuuluu sellaiseen ryhmään tai järjestöön, joiden toimintaa jäsenvaltio pitää yhteiskunnalle vahingollisena, vaikka sitä ei ole kielletty.
Hallinto-oikeus katsoi, että rajavartiolaitoksella ei ollut yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen perustuvaa syytä käännyttää A:ta eikä siten estää häntä osallistumasta Helvetin Enkelit -järjestön World Run 2000 -tapahtumaan, koska A:ta koskevien rikostietojen perusteella, huomioon ottaen rikosten tekemisestä kulunut aika, ei ollut osoitettavissa, että hänen käyttäytymisensä aiheuttaisi sellaisen uhan yleiselle järjestykselle, joka on luonteeltaan vakava ja kohdistuu yhteiskunnan perustavaa laatua olevaan etuun. Myöskään A:n kuulumista Helvetin Enkelit -järjestöön ei ollut pidettävä sellaisena seikkana, joka yksinomaan olisi osoittanut, että A muodostaa todellisen uhan yleiselle järjestykselle.
Ulkomaalaislaki 37 § 3 mom
Ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta annetun Euroopan Neuvoston direktiivi 25.2.1964 (64/221/ETY)
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 4.12.1974 (Asia 41/74, Van Duyn)
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 27.10.1977 (Asia 30/77, Bouchereau)