Administrative court allows border check based on individual conduct and group threat rather than past convictions alone.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland allowed the border guard to detain a Swedish citizen attending a run event, citing a threat to public order. The court found that while past gun charges alone were insufficient, the individual's membership in a specific organization and its activities constituted a relevant factor in assessing the threat. Consequently, the court ruled that the border guard's decision was lawful because it was based on the individual's current conduct and the nature of their group affiliation.
Legislator headnote
AI generatedUlkomaalaislaki 37 § 3 mom; Euroopan Neuvoston direktiivi 64/221/ETY 3 artikla: Past criminal convictions are not per se grounds for border checks; restrictions must be based on a real and sufficiently serious threat to public order arising from the individual's own conduct or group affiliation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosasto oli käännyttänyt Helvetin Enkelien World Run 2000 -tapahtumaan tulossa olleen Ruotsin kansalaisen A:n, koska se oli katsonut A:n vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta Suomessa. A oli syyllistynyt kahteen ampuma-aserikokseen vuonna 1995.
Ulkomaalaislain 37 §:n 3 momentin mukaan ulkomaalaisen, jolla on Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuva oleskeluoikeus, saa käännyttää vain yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvasta syystä.
Ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta annetun Euroopan Neuvoston direktiivin 25.2.1964 (64/221/ETY) 3 artiklan 1 kohdan mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi käyttöönotettujen toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan kyseisen yksilön omaan käyttäytymiseen ja 2 kohdan mukaan rikostuomiot eivät sellaisenaan saa olla perusteena tällaiselle toimenpiteelle.
Euroopan yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä (Asia 30/77, Bouchereau 27.10.1977) on katsottu, että direktiivin 3 artiklan 2 kohta on ymmärrettävä kansallisille viranomaisille asetettuna vaatimuksena arvioida tilannetta erityisesti yleisen järjestyksen säilymisen kannalta ja että rikostuomiot ovat merkityksellisiä ainoastaan sikäli kuin tuomioihin johtaneet seikat ovat osoituksena uhasta, jonka henkilön oma käytös muodostaa yleiselle järjestykselle. Tällöin, jotta kansallinen viranomainen voisi yleisen järjestyksen käsitteeseen vedoten asettaa rajoituksia henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle, edellytetään todellista ja riittävän vakavaa uhkaa, joka kohdistuu yhteiskunnan perustavaa laatua olevaan etuun.
Vaikka tällaisen uhan olemassaolon toteamisen voidaan katsoa tarkoittavan, että kyseinen henkilö saattaa käyttäytyä moitittavasti myös tulevaisuudessa, voi aikaisempi käyttäytyminen sellaisenaankin osoittaa, että hän on uhka yleiselle järjestykselle. Euroopan yhteisön tuomioistuin on ratkaisussaan (Asia 41/74, Van Duyn 4.12.1974) todennut, että direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio voi yleisellä järjestyksellä perusteltuja rajoituksia asettaessaan ottaa huomioon asianomaisen yksilön omaan käyttäytymiseen kuuluvana tekijänä huomioon sen, että asianomainen henkilö kuuluu sellaiseen ryhmään tai järjestöön, joiden toimintaa jäsenvaltio pitää yhteiskunnalle vahingollisena, vaikka sitä ei ole kielletty.
Hallinto-oikeus katsoi, että rajavartiolaitoksella oli yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen perustuva syy käännyttää A, koska hänen käyttäytymisensä aiheuttaisi sellaisen uhan yleiselle järjestykselle, joka on luonteeltaan vakava ja kohdistuu yhteiskunnan perustavaa laatua olevaan etuun. A:n käyttäytymiseen liittyvässä arvioinnissa otettiin huomioon se, että hän oli syyllistynyt kahteen ampuma-aserikokseen vuonna 1995 sekä se, että hän kuului Helvetin Enkelit -järjestöön ja että hän oli saapunut maahan osallistuakseen järjestön World Run 2000 -tapahtumaan Suomessa. A:n kuulumista järjestöön ja osallistumista järjestön toimintaan voitiin pitää asianomaisen vapaaehtoisena toimenpiteenä ja näin ollen hänen omaan käyttäytymiseensä liittyvänä asiana.
Ulkomaalaislaki 37 § 3 mom
Ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta annetun Euroopan Neuvoston direktiivi 25.2.1964 (64/221/ETY)
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 4.12.1974 (Asia 41/74, Van Duyn)
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 27.10.1977 (Asia 30/77, Bouchereau)