Legislator Case Law & Legislation
Helsingin HAO 4.9.2001 01/0612/2 AI generated

Administrative court dismissed public access claim as funding amounts were not trade secrets.

Case Number Helsingin HAO 4.9.2001 01/0612/2
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Helsinki dismissed the applicant's request for public access to a list of companies receiving Tekes funding, ruling that the specific amounts were not trade secrets. Tekes argued that funding data constituted confidential business information, but the court found that disclosing these figures did not harm competitive advantage. Consequently, the court held that the exemption for trade secrets under the Public Access Act did not apply to this data.

Legislator headnote

AI generated

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 §; 24 § 1 mom 20 kohta: The court determined that specific financial funding amounts disclosed by a research agency do not qualify as trade secrets under the Public Access Act because they do not prevent competitors from accurately assessing market conditions.

Keywords

AI generated
public access act trade secret exemption research funding data competitive advantage administrative court ruling business confidentiality financial disclosure

Cited Legislation

AI generated
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 §
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 §
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 17 §
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 17 §
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom 20 kohta
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom 20 kohta

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös 2.12.2002 taltionumero 3150
KHO:n päätös 2.12.2002 taltionumero 3150.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Valittaja oli pyytänyt Teknologian kehittämiskeskukselta

(Tekes) nimet ja rahoitussummat sisältävän luettelon niistä

yrityksistä ja yhteisöistä, jotka olivat saaneet yritysrahoitusta

Tekesiltä vuosina 1998 ja 1999. Tekes oli päättänyt

antaa yritysten ja yhteisöjen nimet. Tekes ei ollut

sen sijaan antanut tietoja maksetun rahoituksen määrästä,

koska se katsottiin liikesalaisuudeksi.

Tekes oli päätöksensä perusteluina lausunut, että se myöntää

rahoitusta yrityksille ja yhteisöille teknologiseen

tutkimukseen ja kehittämiseen (t&k-toimintaan). Tavoitteena

oli edistää suoraan ja välillisesti kansainvälisesti

kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden

kehittämistä. T&k-toiminta kuvasti yrityksen

strategisia valintoja ja valmisteli tulevaa liiketoimintaa

ja oli siten luonteeltaan keskeistä liikesalaisuutena

pidettävää tietoa. Tästä johtuen myös pelkkä tieto siitä,

kuinka paljon yritys tiettynä ajanjaksona panostaa t&k-toimintaan,

oli usein strateginen kilpailutekijä. Kilpailijan

saattoi olla mahdollista tehdä johtopäätöksiä yrityksen

toiminnan suuntaamisesta, jos sillä oli tietoa yrityksen

t&k-panostuksen määrästä. Tekesin suorittamissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa

oli selväsi käynyt ilmi, että yritykset pitivät luottamuksellisuutta tärkeimpänä Tekesin

toimintaan liittyvänä tekijänä. Luottamuksellisuus

varmisti sen, että yritykset voivat avoimesti kertoa

liiketoimintansa kannalta kaikkein tärkeimmistäkin hankkeistaan.

Tämä mahdollisti tiedon saannin, oikeat rahoituspäätökset

ja sen, että Tekes voi hyödyntää näin saatua

tietoa myös muussa toiminnassaan.

Hallinto-oikeus kumosi Tekesin päätöksen ja oikeutti valittajan

saamaan pyytämänsä tiedot.

Hallinto-oikeus lausui päätöksensä perusteluissa, ettei

liikesalaisuutta ollut laissa tarkemmin määritelty. Julkisuuslakia

koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998

vp s. 95) yksityiskohtaisissa perusteluissa liikesalaisuudella

oli todettu tarkoitettavan yleensä taloudellisluoteisia,

lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen

salaisuuksia. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää, Julkisuusperiaate,

s. 210) liikesalaisuudella oli katsottu tarkoitettavan

yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä

tietoja, joita yritys ei ilmeisesti ollut tarkoittanut

yleisön tietoon ja joiden pitämiseen poissa julkisuudesta

yrityksellä voitiin katsoa olevan erityinen intressi.

Tuotekehittelyyn ja tutkimustoimintaan käytetyn

taloudellisen panoksen ei toisaalta ollut katsottu välttämättömästi

liittyvän liikesalaisuuden käsitteeseen

(Ahvenainen - Räty, Julksuuslainsäädäntö, s. 142).

Liikesalaisuuden paljastuminen merkitsi yleensä yrityksen

kilpailuedun menettämistä tai heikentymistä. Pyydetyt

tiedot Tekesin eri yrityksille ja yhteisöille 1998 ja

1999 antamasta rahoituksesta eivät antaneet yritysten

kilpailijoille mahdollisuutta arvioida kilpailutilannetta

niin täsmällisesti, että kilpailuasema markkinoilla

tämän vuoksi muuttuisi. Pyydettyjä tietoja ei siten voitu

pitää julkiuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuina

liikesalaisuuksina eikä sellaisina muina vastaavina

yksityisen elinkeinotoimintaa koskevina seikkoina,

joita lainkohdassa tarkoitettiin.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 §

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 17 §

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom 20 kohta

KHO:n päätös 2.12.2002 taltionumero 3150. Päätöksen lopputu-

losta ei muuteta.