Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Hämeenlinnan HAO 7.2.2001 01/0035/2 AI generated

Municipality granted exception for house on agricultural land; court ruled exception power belongs to municipality, not regional center.

Case Number Hämeenlinnan HAO 7.2.2001 01/0035/2
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the Regional Environmental Centre's appeal against the municipality's decision to grant a building exception for a private residence on agricultural land. The Centre argued the exception exceeded the municipality's authority and lacked sufficient justification under the Planning and Building Act. The court determined the exception concerned a land-use rule rather than a building right, confirming the municipality's jurisdiction and finding the specific reasons for the exception valid.

Legislator headnote

AI generated

Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1 mom; 171 § 2 mom 2 kohta; 172 §: When a building exception is sought for land use rules on agricultural land rather than building rights, the exception power belongs to the municipality, and the decision is valid if specific reasons demonstrate no harm to planning or environmental goals.

Keywords

AI generated
municipal planning authority building exception power agricultural land use regional environmental centre planning and building act land use rules administrative jurisdiction

Cited Legislation

AI generated
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 2 mom 2 kohta
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 2 mom 2 kohta
Maankäyttö- ja rakennuslaki 172 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 172 §

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös 26.9.2001 taltionumero 2286
KHO:n päätös 26.9.2001 taltionumero 2286.
KHO:n vuosikirjaratkaisu 2001:44
KHO:n vuosikirjaratkaisu 2001:44.
AI generated
kho-other_2016_5425
Supreme Administrative Court dismisses appeal; plot within 200m of lake is 'coastal area' under Planning Act s. 72(2).
ECLI:FI:KHO:2024:104
Supreme Administrative Court dismisses appeal as minor planning exception lacks national or significant regional impact under planning act.
kho-other_2016_416
Supreme Administrative Court allows appeal against ELY rejection, ruling that a coastal zone plan exists for the sauna building site.
kho-other_2016_5083
Supreme Administrative Court dismissed appeal against administrative court decision rejecting planning change to coastal zone. The court upheld the lower court's decision to reject the appeal. The court found no legal grounds to overturn the administrative court's decision. The court ruled that the planning change was lawful and did not violate equality principles. The court determined the lower court correctly applied relevant planning laws. The court concluded the appeal lacked sufficient merit for intervention.
kho-other_2016_3849
Supreme Administrative Court dismisses appeal against wind farm zoning plan approval due to procedural errors and environmental impact concerns.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Oikeuskysymyksenä oli, onko kunnalla toimivalta poikkeamisluvan myöntämiseen asemakaavan mukaiselle maatalousalueelle ja ovatko poikkeamisen edellytykset olemassa.

Hakemus koski omakotitalon rakentamista asemakaavan mukaiselle maatalousalueelle (M). Kunnan laatimassa ympäristösuunnitelmassa kyseiselle alueelle oli suunniteltu korkeatasoista asuntoaluetta järvinäköaloineen. Kunnan lupaviranomainen hyväksyi hakemuksen. Päätöksessä todettiin, että hakemuksen liitteenä olevien tiejärjestelyjä ja vesihuollon järjestämistä koskevien selvitysten ja esitettyjen kaavoituksen lähtökohtien perusteella poikkeamiseen suostumisen ei katsottu aiheuttavan haittaa kaavoitukselle eikä vaikeuttavan luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Alueellinen ympäristökeskus valitti päätöksestä. Se katsoi perusteluissaan, että omakotitalon rakentamisessa maatalousalueelle oli kysymys vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Poikkeamisluvan myöntäminen kuului siten alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan. Ympäristökeskuksen mukaan lupaviranomaisen käytettävissä olleet selvitykset eivät myöskään riittävässä määrin osoittaneet, että maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt poikkeamisen edellytykset olisivat olleet olemassa. Päätöksessä ei ollut myöskään esitetty erityistä syytä poikkeuksen myöntämiselle.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli kysymys rakentamisesta asemakaavan mukaiselle maatalousalueelle. Kysymys ei siten ollut poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, vaan poikkeamisesta asemakaavan maankäyttöä koskevasta määräyksestä. Poikkeamisvalta asiassa kuului näin ollen kunnalle.

Kyseessä oleva rakennuspaikka sijoittui maatalousalueen reunaan osittain puistoalueen viereen ja jo olemassa olevan pientaloasutuksen yhteyteen. Maatalousalueen takana noin 400 metrin päässä sijaitsi järvi. Rakennuspaikka oli paikallistiehen nähden toisessa rivissä, mutta myös osa muista rakennuspaikoista oli sijoitettu toiseen riviin. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei siten laajentanut haitallisesti olemassa olevaa asutusta eikä turmellut kirkonkylän maisemakuvaa. Se ei myöskään vaikeuttanut asemakaavaan merkityn puistoalueen käyttämistä tarkoitukseensa. Puistoalueelta säilyi edelleen yhteys maatalousalueelle, jota ei kuitenkaan ollut voimassa olevan kaavan mukaan tarkoitettu virkistysalueeksi. Suunniteltu rakentaminen ei haitannut alueen myöhempää suunnittelua kunnan ympäristösuunnitelman mukaisesti.

Kun otettiin lisäksi huomioon rakennuspaikan kulkuyhteyden järjestämisestä, vesihuollosta ja maanomistusoloista esitetty selvitys, hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuttanut haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueiden käytön muullekaan järjestämiselle. Maankäytölliset syyt eivät olleet esteenä poikkeuksen myöntämiselle, ja poikkeuksen myöntämiselle oli siten erityinen syy.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1 mom

Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 2 mom 2 kohta

Maankäyttö- ja rakennuslaki 172 §

KHO:n päätös 26.9.2001 taltionumero 2286. Päätöstä muutetaan.

KHO:n vuosikirjaratkaisu 2001:44.