Legislator Case Law & Legislation
Hämeenlinnan HAO 12.4.2001 01/0158/2 AI generated

Administrative court quashed planning rule exceeding Building Protection Act limits and violating purpose principle.

Case Number Hämeenlinnan HAO 12.4.2001 01/0158/2
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Finland quashed the city council's planning decision regarding a culturally significant building. The plaintiff argued that the planning rule required demolition of an addition and restoration to original state, exceeding the Building Protection Act's scope. The court held that such a rule violated the purpose principle by imposing conditions unrelated to the second construction area's usage rights.

Legislator headnote

AI generated

Rakennussuojelulaki 6 §; Maankäyttö- ja rakennuslaki 57 §: A planning rule exceeding the Building Protection Act's scope and imposing conditions unrelated to the specific construction area violates the purpose principle and is invalid.

Keywords

AI generated
Building Protection Act planning rule validity purpose principle cultural heritage construction area rights

Cited Legislation

AI generated
Maankäyttö- ja rakennuslaki 57 §
Rakennussuojelulaki 2 § 1 mom
Rakennussuojelulaki 2 § 1 mom
Rakennussuojelulaki 3 § 1 mom
Rakennussuojelulaki 3 § 1 mom
Rakennussuojelulaki 6 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Oikeuskysymyksenä oli, millaiset suojelumääräykset asemakaavassa voidaan antaa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa valittajan tontti oli merkitty erillispientalojen korttelialueeksi AO-1. Tontilla oli kaksi rakennusalaa, joista toinen oli rakentamaton ja joista toisella oleva kulttuurihistoriallisesti arvokkaana pidetty rakennus oli osoitettu suojeltavaksi merkinnällä sr. Rakentamattoman rakennusalan rakentamisen edellytykseksi oli asetettu, että suojeltava rakennus palautetaan alkuperäiseen asuunsa. Kaavamerkintään sr liittyvän kaavamääräyksen mukaan rakennuksen ulkoasun alkuperäistä arkkitehtuuria turmelevia korjauksia ei saa tehdä ja mikäli tällaisia on tehty, on rakennus pyrittävä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa.

Maanomistajan valituksesta hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen kyseessä olevan tontin osalta.

Kyseessä olevalla tontilla sijaitsee rakennus, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian ja rakennustaiteen kannalta, ja se oli sen vuoksi voitu merkitä asemakaavassa suojeltavaksi kaavamerkintään sr liittyvän kaavamääräyksen mukaisesti.

Rakennussuojelulain 6 §:n mukaan suojelumääräys voi koskea kohteen säilyttämistä suojelun edellyttämässä kunnossa ja rakennuksen entistämistä sekä rakennuksessa suoritettavien muutostöiden ja mahdollisen lisärakentamisen rajoittamista siten, ettei näillä vaaranneta suojelun tarkoitusta. Suojelumääräys, joka liittyi AO-1 -merkintään ja joka edellytti 1990-luvulla lainvoimaisen rakennusluvan mukaisesti tehdyn lisärakennuksen purkamista ja rakennuksen muutakin palauttamista alkuperäiseen asuunsa, meni pidemmälle kuin rakennussuojelulain mukaan suojelupäätöksessä on mahdollista määrätä. Tämä suojelumääräys oli virheellinen myös sen vuoksi, että se oli liitetty tontin toisen rakennusalan rakennusoikeuden käyttämiseen. Kun tontilla olevan toisen rakennusalan rakennusluvan ehdoksi oli kaupungin yksipuolisella päätöksellä asetettu täysin tämän rakennusalan käyttämiseen liittymätön ehto, jonka mukaan suojeltava rakennus on palautettava alkuperäiseen asuunsa, oli tämä ehto tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastainen.

Maankäytö- ja rakennuslaki 57 §

Rakennussuojelulaki 2 § 1 mom

Rakennussuojelulaki 3 § 1 mom

Rakennussuojelulaki 6 §