Oulun HAO 2.11.2000 431/I · Hallinto-oikeus

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, onko henkilöllä oikeus saada

käräjäoikeudelta jäljennös sen hallussa olevasta perukirjasta

sillä perusteella, että perukirja oli tarpeen toisessa käräjäoikeudessa

vireillä olevassa asiassa, jossa henkilö oli

asianosainen.

Oulun käräjäoikeuden hallintopäällikkö on päätöksellään hylännyt

X:n hakemuksen saada valokopio hänen entisen aviopuolisonsa

Y:n isän jälkeen laaditusta perukirjasta. Päätöksessä on

katsottu, että perukirja sisältää viranomaisen toiminnan julkisuudesta

annetun lain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan mukaisesti

salassa pidettäviä tietoja Y:n isän ja hänen leskensä kokonaisvarallisuudesta.

Tämän vuoksi X:llä on oikeus saada tieto

perukirjan sisällöstä vain siinä tapauksessa, että hänellä on

perukirjan sisältämiin tietoihin asianosaisen tiedonsaantioikeus.

X on pyytänyt perukirjaa antaakseen lausuman Y:n velkajärjestelyasiassa.

Velkajärjestelyasia ei ole vireillä Oulun

käräjäoikeudessa. X:llä ei näiden seikkojen perusteella ole

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n

mukaista asianosaisen tiedonsaantioikeutta pyytämäänsä asiakirjaan.

X on valituksessaan vaatinut valokopion antamista ja todennut,

että asiakirjapyyntö liittyy toisessa käräjäoikeudessa vireilläolevaan

yksityishenkilön velkajärjestelyasiaan, jossa Y on

hakijana ja X asianosaisena ollen Y:n yhteisvelallinen ja hänen

velkojensa takaaja. Y:n isän perukirja, siinä olevat taloudelliset

tiedot sekä Y:n perintöosuuden taloudelliseen arvoon

vaikuttavat seikat eivät ole salassapidettäviä tietoja,

sikäli kuin kysymyksessä on X:n asianosaisuus Y:n velkajärjestelyssä.

Perukirjaa ei voida pitää siten salassapidettävänä

asiakirjana, ettei siitä hyväksyttävästä syystä ja selvästi

määriteltyä tarvetta varten voitaisi antaa valokopiota tai

jäljennöstä. Päätös asiakirjapyynnön hylkäämisestä on tutkittu

pelkästään muodollisesti eikä ole edes pidetty tarpeellisena

selvittää pyyntää asialliselta sisällöltään. Kohtuuttomana

voidaan pitää erityisesti sitä, että perukirjakopio olisi

ilmeisesti annettu, mikäli Y:n velkajärjestelyhakemus olisi

ollut vireillä Oulun käräjäoikeudessa eikä Imatralla. Asianosaisuuden

käsitteellinen rajoittaminen koskemaan vain yhtä

viranomaista, tässä tapauksessa yhtä käräjäoikeutta, ja vain

siellä vireillä olevia tai olleita asioita, estää kohtuuttomalla

tavalla tavallisia kansalaisia toteuttamasta arkisia

perusoikeuksiaan niissä viranomaisissa, joissa he joutuvat

asioimaan. Lisäksi X on todennut, että asiaa ratkaistaessa on

otettava huomioon myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen

6 artiklan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja

13 artiklan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon koskevat

määräykset. X ei voi puolustaa laillisia oikeuksiaan, mikäli

hän ei julkisuusnäkökohtiin perustuvilla syillä voi saada sellaista

asiakirjaa, joka velkajärjestelylain mukaan pitää olla

asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä asianosaisten saatavilla.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Y:n isä, jonka jälkeen tehtyä perukirjaa asiakirjapyyntö on

koskenut, on kuollut 1.11.1984. Ennen perintö- ja lahjaverolain

51 §:n (12.7.1940/378) kumoamista lailla 29.4.1994/318,

joka tuli voimaan 1.7.1994, perukirja oli, olipa perintöveroa

suoritettava tai ei, kaksin kappalein annettava oikeuteen

kaupungissa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun perintöveroasia

oli perintöverolautakunnassa ratkaistu, ja maalla siinä

yleisessä istunnossa, joka kahden kuukauden kuluttua sen jälkeen

ensiksi pidettiin. Näin ollen oikeuteen annettua perukirjaa

on pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun

lain (julkisuuslain) 1 §:n 1 momentissa ja 5 §:n 2 momentissa

tarkoitettuna viranomaisen asiakirjana, johon sovelletaan

mainitun lain säännöksiä. Perukirja sisältää puheena

olevan lain 24 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuja tietoja

henkilön kokonaisvarallisuudesta. Tämän vuoksi ja kun

erikseen ei ole toisin säädetty, perukirjaa on pidettävä

näiltä osin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna salassa

pidettävänä asiakirjana, josta lain 10 §:n mukaan saa antaa

tiedon vain, jos niin erikseen julkisuuslaissa säädetään.

Asiakirjoista ilmeni, että asiakirjapyyntö liittyi Imatran

käräjäoikeudessa vireillä olevaan yksityishenkilön velkajärjestelyasiaan.

Koska kysymyksessä ei näin ollen ollut Oulun

käräjäoikeudessa käsiteltävä tai käsitelty asia eikä X ollut

myöskään Y:n isän kuolinpesän osakas, hänellä ei ollut oikeutta

saada Oulun käräjäoikeudelta tietoa perukirjan sisällöstä

julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa säädetyn asianosaisen

tiedonsaantioikeuden perusteella. Myöskään lain 12 §:n säännös

oikeudesta saada tieto itseä koskevasta asiakirjasta ei

tullut sovellettavaksi, koska kysymyksessä oleva perukirja

ei koskenut säännöksessä tarkoitetulla tavalla X:ää itseään.

Kun oikeuteen annettujen perukirjojen osalta ei ollut laissa

erikseen nimenomaisesti säädetty tiedon antamisesta tai oikeudesta

tiedon saamiseen ja kun asiassa ei ollut tuotu esille,

että tiedon antamiseen perukirjasta olisi annettu julkisuuslain

26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu suostumus,

perusteita perukirjan sisältämien salassa pidettävien tietojen

antamiseen myöskään mainitun pykälän 1 momentin nojalla

ei ollut.

Siihen nähden, että X:llä asianosaisena oli julkisuuslain 11

§:n 1 momentin mukaan oikeus saada tieto sellaisen salassa pidettävän

asiakirjan sisällöstä, joka voi vaikuttaa hänen asiansa

käsittelyyn, asiaa käsittelevältä viranomaiselta eli

tässä tapauksessa Imatran käräjäoikeudelta, valituksenalaisen

päätöksen ei voitu katsoa olevan valituksessa esitetyillä perusteilla

myöskään valituksessa mainittujen Euroopan neuvoston

ihmisoikeussopimuksen artiklojen määräysten vastainen.

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 § 1 mom

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 § 2 mom

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 10 §

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 1 mom

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 12 §

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom 23 k

L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 26 § 1 mom