Administrative court dismissed customs duty refund claim as filed after statutory limitation period expired.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed a company's appeal for the refund of F-duties filed after the three-year limitation period expired under the Customs Act. The company argued that the European Court of Justice ruling precluded Finland from collecting these duties, but the court found no conflict with established EU principles of equivalence and effectiveness. Consequently, the court ruled that the standard limitation period applied and the claim was time-barred.
Legislator headnote
AI generatedLaki eräistä väliaikaisista tulleista 2 § 2 mom; Yhteisön tullikoodekseista annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 236 artikla; TulliL 37 § 3 mom: The standard limitation period for customs duty refunds applies to duties collected contrary to EU law, provided the principle of effectiveness is not violated.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiö valitti vuonna 1995 kannetuista F-tulleista ja viittasi
yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-233/97 antamaan
tuomioon, jonka mukaan Suomella ei ollut oikeutta kantaa
sanottuja tulleja, kun tavara tuotiin toisesta jäsenvaltiosta
Suomeen. Yhtiön valitus tuli vireille vuonna 1999 eli
tullilain 37 §:n 3 momentissa säädetyn määräajan jälkeen.
Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan
kansallisen tuomioistuimen asiana on viime kädessä sen
varmistaminen, ettei edullisempia menettelysääntöjä sovelleta
siinä tapauksessa, että riidanalainen vero on kansallisen
oikeuskäytännön vastainen kuin siinä tapauksessa,
että vero on yhteisön oikeussäännön vastainen (vastaavuusperiaate).
Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on myös sen
varmistaminen, että yhteisön oikeuteen perustuvien oikeuksien
käyttäminen ei ole sovellettavien menettelysääntöjen
vuoksi käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa
(tehokkuusperiaate). Hallinto-oikeus totesi, että puheena
olevien F-tullien palautusvaatimuksen esittämistä koskeva
kolmen vuoden vanhentumisaika eli aika, jonka kuluessa
tullin määräämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta
valittamalla, on sama kuin normaalien yhteisölle kannettavien
tullien palauttamista koskeva vanhentumisaika.
Tämä valitusaika, joka alkaa kulua tullivelan tiedoksiannosta,
on jonkin verran lyhyempi kuin useita välillisiä
veroja koskeva kolmen vuoden valitusaika, joka lasketaan
veron määräämisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
Tätä eroavuutta, jonka taustalla on tullikoodeksin 236
artiklassa säädetty määräaika, ei kuitenkaan ollut pidettävä
merkittävänä. Hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa
valitusajan pituuden osalta ollut ristiriitaa yhteisöjen
tuomioistuimen oikeuskäytännössä ilmenevän vastaavuusperiaatteen
kanssa ja ettei kysymyksessä oleva muutoksenhakuaika
ollut myöskään tehnyt yhteisön oikeuden mukaisten
oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman
vaikeaksi. Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta.
Laki eräistä väliaikaisista tulleista 2 § 2 mom
Yhteisön tullikoodekseista annettu neuvoston asetus (ETY)
N:o 2913/92 236 artikla
TulliL 37 § 3 mom
Ks. mm. asia C-343/96, Dilexport Srl vastaan Amministrazione
delle Finanze dello Stato, 9.2.1999, Kok. 1999, s. I-0579
KHO:n päätös 4.9.2002 taltionumero 2061. Ei muutosta. Päätös on
tallennettu oikeustapausrekisteriin.