Administrative court ruled involuntary psychiatric care in home-based setting violates Mental Health Act requiring hospitalization.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe administrative court dismissed the head nurse's decision to continue involuntary psychiatric treatment in an outpatient setting. The patient had a chronic psychotic condition requiring hospitalization, yet the head nurse authorized care allowing the patient to live at home while visiting the hospital weekly. The court determined this arrangement constituted outpatient care under the Mental Health Act, not hospital care, making the involuntary treatment decision legally invalid.
Legislator headnote
AI generatedMielenterveyslaki 8 § 1 mom; Mielenterveysasetus 2 § 1 mom: Involuntary psychiatric treatment under the Mental Health Act may only be administered as hospital care; authorizing such treatment in an outpatient setting violates the statutory definition of hospital care.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli, voidaanko tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa antaa avohoidossa.
Ylilääkärin hoidon jatkamista koskeva päätös oli alistettu hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
Sairaskertomustiivistelmän mukaan potilas oli tullut omaehtoisesti äitinsä saattamana osastolle hoitotilanteen arviointia varten. Edellisen sairaalahoidon jälkeen oli tarkoitus, että potilas käy osastolla kerran viikossa päiväsairaalapotilaana osallistuen samana päivänä oireenhallintaryhmään. Tämä oli toteutunut vain kerran. Potilas oli myöhemmin laiminlyönyt suunnitellun avohoidon. Hänet oli asianmukaisen hoidon turvaamiseksi otettu tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Tarkkailulausunnon mukaan 3 kuukauden määräaika hoitoonmääräämispäätöksestä oli tulossa täyteen. Potilaan hoito oli edennyt suunnitelman mukaisesti. Hän oli ollut paljon lomilla, käynyt kerran viikossa hakemassa lääkkeet osastolta ja keskustelemassa omahoitajan kanssa. Potilas oli nukkunut yön yli osastolla. Hoito tuntunut näin hyvin etenevän. Aiemmin avohoidossa potilas oli laiminlyönyt lääkitystä ja sovittuja tapaamisia.
Hoidonjatkamispäätöksen perusteluissa, jotka on kirjattu potilasasiakirjoihin, on todettu, että kysymyksessä on kroonisesti psykoottinen potilas, jonka hoito hoivakodissakaan ei onnistunut. Nyt oli löydetty hoitojärjestely, jossa potilas on sairaalaan sisäänkirjoitettuna pitkällä hoitosuunnitelmalla, mutta viettää paljon aikaa kotona.
Hallinto-oikeuden ratkaisu:
Potilasasiakirjoista ilmenee, että potilasta on alusta lukien hoidettu siten, että hän oleskelee kotonaan ja käy kerran viikossa sairaalassa noutamassa lääkkeensä ja keskustelemassa lääkärin ja omahoitajan kanssa. Tällainen hoitomuoto ei ole mielenterveyslaissa ja -asetuksessa tarkoitettua sairaalahoitoa vaan avohoitoa.
Kun tahdosta riippumatonta hoitoa mielenterveyslain mukaan annetaan sairaalahoitona ja kun tässä tapauksessa ei ollut kysymys hoidon lopettamisvaiheesta, jossa arvioidaan potilaan menestymistä avohoidossa, oli ylilääkärin päätös lainvastainen. Hallinto-oikeus ei vahvistanut hoidonjatkamispäätöstä.
Asiassa oli hankittu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto.
Mielenterveyslaki 8 § 1 mom
Mielenterveysasetus 2 § 1 mom
Äänestys 3-1. Eri mieltä ollut jäsen olisi vahvistanut päätöksen.