Legislator Case Law & Legislation
Hämeen LO 24.2.1999 136/3 AI generated

Administrative court dismissed appeal regarding re-examination of transport license due to lack of bias in same officials.

Case Number Hämeen LO 24.2.1999 136/3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Appeal dismissed the applicant's appeal against a decision to re-examine a transport license application. The applicant argued that the same officials who handled the initial case were biased due to prior involvement, violating their impartiality. The court rejected this claim, noting that administrative officials do not face the same impartiality standards as judges and that no specific circumstances threatened their neutrality.

Legislator headnote

AI generated

Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohta; Administrative officials handling a case in an administrative procedure are not considered biased merely because they previously participated in the same procedure, as their role does not create the same conflict of interest risks as judicial officers.

Keywords

AI generated
administrative procedure impartiality of officials re-examination of case conflict of interest transport license bias in administration procedural fairness

Cited Legislation

AI generated
Hallintomenettelylain 10 § 1 momentin 6 kohta
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Lääninoikeus oli palauttanut linjaliikennelupaa koskevan asian lääninhallitukselle kuulemisvirheen vuoksi uudelleen käsiteltäväksi. Lääninhallituksessa asian käsittelivät uudelleen samat henkilöt, jotka olivat ratkaisseet asian myös sen ensikäsittelyssä.

Valittajayhtiö vaati muun ohessa, että päätös on kumottava sen vuoksi, että asian ratkaisseet virkamiehet olivat esteellisiä käsittelemään asian uudelleen. Yhtiön käsityksen mukaan virkamiesten puolueettomuus oli vaarantunut kyseiseisille virkamiehille heidän aikaisempaan ratkaisuun ja lääninoikeudelle annettuun lausuntoon osallistuessaan syntyneen ennakkokäsityksen vuoksi. Yhtiö oli jo hallintomenettelyssä huomauttanut lääninhallitukselle tästä esteelliisyydestä.

Lääninoikeus hylkäsi valituksen kokonaisuudessaan.

Yhtiö oli valituksessaan vedonnut muun ohessa Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja korkeimman oikeuden ratkaisuihin. Nämä kuitenkin kaikki koskivat tuomioistuimen jäsenten esteellisyyttä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä. Esteellisyys yhtäältä hallintomenettelyssä ja toisaalta oikeudenkäynnissä nojautuu osin erilaisiin lähtökohtiin, jotka perustuvat muun muassa toiminnan luonteen eroihin. Niihin sovelletaan jonkin verran toisistaan poikkeavia lakeja ja periaatteita. Lääninhallituksen virkamiehet olivat käsitelleet kysymyksessä olevaa asiaa hallintomenettelyssä hallintovirkamiehinä, eivät tuomareina. Kyse ei ollut muutoksenhausta. Näin ollen heidän mahdollista esteellisyyttään oli arvosteltava hallintomenettelylain pohjalta.

Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu, mutta syyn on oltava yleensä myös ulkopuolisten havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erityisesti määritellyissä esteellisyysperusteissa. Tällaisen esteellisyyden aiheuttavan erityisen syyn pitäisi olla vahvuudeltaan samaa luokkaa, kuin sukulaisuus, asianosaisuus tai muu vastaava erikseen mainittu esteellisyysperuste.

Yhtiön mainitsemaa korkeimman oikeuden tuomioista ilmenevää niin sanottua "toisen asteen jääviä" tai palautetun asian käsittelyyn liittyvää jääviä hallintomenettelylaki ei tunne, eikä hallintomenettelylakia ole koskaan vakiintuneesti sillä tavoin, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen heijastusvaikutuksen tai muunkaan syyn vuoksi, sovellettu.

Asian ratkaisseet virkamiehet olivat siis käsitelleet asian uudestaan samassa ominaisuudessa hallintomenttelyssä kuin aiemminkin. Virkamiehille ei ollut asemansa vuoksi voinut syntyä intressiristiriitaa. He olivat toimineet asian kummassakin käsittelyvaiheessa edistääkseen samoja luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetussa laissa säädettyjä lääninhallituksen toimivaltaan sisältyviä tavoitteita. Lääninoikeus oli palauttanut asian uudelleen hallintomenettelyssä käsiteltäväksi nimenomaan sen vuoksi, että hakijoiden tasapuolinen kuuleminen toteutuisi ja että tehtävän ratkaisun mahdolliset kuulemisvirheestä aiheutuvat virheet poistuisivat. Asiassa ei ollut ilmennyt erityistä syytä olettaa, että asian ratkaisuun osallistuneiden virkamiesten henkilökohtaiset vaikuttimet olisivat vaarantaneet käsittelyn puolueettomuuden.

Lääninoikeus katsoi, että asian uudelleen käsitelleet ja ratkaisseet virkamiehet eivät olleet minkään erityisen syyn vuoksi olleet asiaan tai asianosaisiin sellaisessa suhteessa, että heidän puolueettomuutensa olisi vaarantunut.

Hallintomenettelylaki 10 §