Legislator Case Law & Legislation
Vaasan LO 10.2.1998 33/II AI generated

Administrative court held that temporary work duties exempted a service fee from withholding and social security taxes.

Case Number Vaasan LO 10.2.1998 33/II
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The administrative court dismissed the tax authority's appeal regarding a service fee paid by a health center union to a transport company. The authority argued the work performed by drivers at the health center constituted regular employment requiring withholding and social security contributions. The court determined that because the drivers' primary role was transport, their secondary duties at the health center were temporary and subordinate to the main contract, thus exempting the fee from these obligations.

Legislator headnote

AI generated

EnnakkoperintäL 13 §; EnnakkoperintäL 25 §; EnnakkoperintäL 45 §; L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 2 §: When a contractor's primary obligation is service delivery and specific client-site tasks are temporary and subordinate, the resulting fee is not considered wages and is exempt from withholding and social security taxes.

Keywords

AI generated
temporary work duties withholding tax exemption social security contributions service fee classification subordinate tasks contractor liability administrative court ruling

Cited Legislation

AI generated
EnnakkoperintäL 13 §
EnnakkoperintäL 25 §
EnnakkoperintäL 45 §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 2 §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 2 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Oikeuskysymyksenä ennakkoratkaisuasiassa oli, onko A:n

terveyskeskus kuntayhtymän, joka ostaa sairaankuljetuspalveluja

B Oy:ltä, toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava

työnantajan sosiaaliturvamaksu B Oy:lle sairaankuljetustoimintaan

liittyvän, terveyskeskuksessa tapahtuvan

sairaankuljettajien työskentelyn perusteella

maksettavasta korvauksesta.

A:n terveyskeskus kuntayhtymä ja B Oy ovat sopineet sairaankuljetuksen

järjestämisestä ja sen edellyttämän sairaankuljetusvalmiuden

ylläpidosta sekä työvoiman vuokrauksesta

A:n terveyskeskus kuntayhtymän toimialueella.

Aikaisempi sopimus on käsittänyt yhden sairasauton kuljettajineen.

B Oy:n tarjous uudeksi sopimukseksi koskee

kahta sairaankuljetusautoa, joiden varustuksen tulee olla

tyypiltään ja tasoltaan voimassa olevien normistojen

ja terveyskeskuksen antamien ohjeiden mukainen.

Sopimuksessa tarkoitettu toinen sairasauto on arkisin

klo 07.30-11.30 välittömässä valmiudessa terveysasemalla.

Tällöin sairaankuljettajat, joiden tulee olla terveyskeskuksen

hyväksymät, työskentelevät erilaisissa

heidän ammattitaitoaan vaativissa tehtävissä, kuten

näytteidenotossa laboratoriossa tai potilasasiakirjojen

arkistointitehtävissä. Aamupäivisin tälle autolle tulee

hälytyksiä 3-4 viikossa. Niinä päivinä, jolloin sairaankuljetusajoneuvo

on huollossa, terveyskeskuksessa työskentelee

yksi henkilö klo 07.00-13.00 välisen ajan.

Huoltopäivistä on terveyskeskuksen kanssa sovittava

erikseen. Kysymyksessä olevan sairasauton lähtövalmiuden

ja terveyskeskuksessa tapahtuvan työskentelyn osalta on

sovittu korvaukseksi 100.000 markkaa vuodessa.

Lääninverovirasto on antanut A:n terveyskeskus kuntayhtymän

hakemuksen johdosta ennakkoratkaisun, jonka mukaan

A:n terveyskeskus kuntayhtymän 100.000 markan korvausta

on kokonaisuudessaan pidettävä B Oy:lle suoritettavana

työkorvauksena, josta ei suoriteta työnantajan sosiaaliturvamaksua,

eikä siitä ole toimitettava ennakonpidätystä,

jos suorituksen saaja on korvausta maksettaessa merkitty

ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoratkaisu on annettu

31.12.1998 päättyväksi määräajaksi.

Veroasiamies valitti lääninoikeuteen katsoen, että kuntayhtymän

johdon ja valvonnan alaisuudessa tapahtuvaa

sairasautonkuljettajien työskentelyä terveyskeskuksessa

ei ollut pidettävä tilapäisenä. Veroasiamies vaati,

että terveyskeskuksessa tapahtuvan työskentelyn perusteella

maksettavan osan korvauksesta on katsottava olevan

palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys ja

maksettava sosiaaliturvamaksu.

Lääninoikeus totesi, että yhtiö määrää työntekijänsä

työvuorot ja vastaa työntekijöidensä sijoittamisesta

työtehtäviin. A:n terveyskeskus kuntayhtymän ja B Oy:n

välisen sopimuksen purkautuminen ei pura työntekijöiden

työsuhdetta B Oy:öön. Sairaankuljettajien työskentelystä

terveysasemalla ei makseta erillistä korvausta, mutta se

on vastikkeellista ja vuotuinen 100.000 markan korvaus

kattaa myös tämän työskentelyn. Sairaankuljettajien

työskentelyn terveysasemalla on katsottava tapahtuvan

kuntayhtymän välittömän johdon ja valvonnan alaisena,

mutta B Oy voi määrätä kuka työntekijöistä toimii sairaankuljettajana

sekä antaa työntekijöilleen määräyksiä

kuntayhtymän mahdollisesti esittämien huomautusten johdosta.

Koska B Oy:n pääasiallisena tehtävänä on sairaankuljetustehtävien

suorittaminen A:n terveyskeskus kuntayhtymän

alueella ja koska työvoiman vuokraamista tarkoittava

sairaankuljettajien työskentely sairaankuljetusten välillä

jatkuvassa lähtövalmiudessa on sairaankuljetukseen

nähden toissijaista, on sairaankuljettajien terveyskeskuksessa

tapahtuvaa työskentelyä B Oy:n ensisijainen

määräysvalta huomioon ottaen pidettävä tilapäisenä.

Tämän vuoksi lääninoikeus katsoi, että A terveyskeskus

kuntayhtymän B Oy:lle suorittamaa 100.000 markan korvausta

sairaankuljetusvalmiuden ylläpitämisestä ja siihen

liittyvistä työtehtävistä ei ole pidettävä osaksikaan

sairaankuljettajille maksettavana palkkana vaan kokonaisuudessaan

B Oy:lle muuna kuin palkkana maksettavana

korvauksena, josta tulee toimittaa ennakonpidätys

vain, mikäli suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Tällaisesta korvauksesta ei ole suoritettava

työnantajan sosiaaliturvamaksua. Veroasiamiehen

valitus hylättiin.

EnnakkoperintäL 13 §

EnnakkoperintäL 25 §

EnnakkoperintäL 45 §

L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 2 §