Legislator Case Law & Legislation
Uudenmaan LO 4.3.1998 134/1 AI generated

Administrative court allows Finnish branch of foreign bank to claim corporate tax credit under EU freedom of establishment.

Case Number Uudenmaan LO 4.3.1998 134/1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Uusimaa ruled that a Finnish branch of a Swedish bank must receive a corporate tax credit for dividends from Finnish shares. The bank argued that denying this credit placed it in a less favorable position compared to domestic companies, violating its rights. The court found that the refusal constituted a restriction on the freedom of establishment under EU law, requiring the credit to be granted on equal terms.

Legislator headnote

AI generated

Laki yhtiöveron hyvityksestä 1 § 1 mom; Euroopan yhteisön perustamissopimus 52 artikla: The denial of a corporate tax credit to a foreign company's branch in Finland violates the freedom of establishment if it creates a less favorable tax position compared to domestic entities.

Keywords

AI generated
freedom of establishment corporate tax credit foreign branch EU non-discrimination dividend tax credit

Cited Legislation

AI generated
Laki yhtiöveron hyvityksestä 1 § 1 mom
Euroopan yhteisön perustamissopimus 52 artikla
Euroopan yhteisön perustamissopimus 52 artikla

Cited Case Law

AI generated
C-270/83 Avoir fiscal
C-330/91 Commerzbank
C-1/93 Halliburton
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Verovuodelta 1995 sovellettavan yhtiöveron hyvityksestä annetun

lain 1 §:n 1 momentin mukaan kyseistä lakia sovelletaan

vain Suomessa yleisesti verovelvolliseen. Suomessa rajoitetusti

verovelvollisen ruotsalaisen pankin Suomessa

olevalle kiinteälle toimipaikalle ei tämän johdosta ollut,

kun myöskään pohjoismaisessa sopimuksessa tulo- ja varallisuusverosta

ei ollut asiasta sovittu, myönnetty tämän kiinteän

toimipaikan varoihin kuuluvista suomalaisista osakkeista

saaduista osinkotuloista yhtiöveron hyvitystä.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 52 artiklan 2 kohdassa

säädetään: "Jollei pääomia koskevan luvun määräyksistä

muuta johdu, sijoittautumisvapauteen kuuluu oikeus ryhtyä

harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä

oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä, erityisesti 58 artiklan

toisessa kohdassa tarkoitettuja yhtiöitä, niillä edellytyksillä,

jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan

koskevat sen kansalaisia." Kyseinen artikla kieltää

näin ollen sijoittautumisoikeutta koskevat rajoitukset ja

ilmaisee sijoittautumisoikeuteen sovellettavan syrjintäkiellon

periaatteen.

Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa olevan pankin Suomen

sivuliikettä oli verotettu Suomessa muutoin kuten täällä

yleisesti verovelvollista yhteisöä. Yhtiöveron hyvityksen

saamatta jääminen oli asettanut sen kiinteän toimipaikan

tältä osin verotuksellisesti epäedullisempaan asemaan

kuin kotimaiset yhteisöt. Tilanne oli samankaltainen kuin

Euroopan yhteisön tuomioistuimen ratkaisemassa tapauksessa

C-270/83, jossa kyseinen tuomioistuin totesi, että Ranska

ei ollut täyttänyt sille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen

52 artiklan mukaan kuuluvia velvollisuuksiaan, kun

se ei ollut myöntänyt yhtiöveron hyvitystä toisesta jäsenvaltiosta

olevien osakeyhtiöiden Ranskassa sijaitseville

kiinteille toimipaikoille toimipaikkojen omaisuuteen kuuluville

osakkeille jaetuista osingoista. Yhtiöveron hyvityksen

epääminen pankin Suomessa olevalta kiinteältä toimipaikalta

oli siten ollut Euroopan yhteisön perustamissopimuksen

vastaista. Tämän johdosta pankin kiinteälle

toimipaikalle Suomessa oli myönnettävä yhtiöveron hyvitys

vuodelta 1995 samoin ehdoin kuin täällä yleisesti verovelvolliselle

yhteisölle. Verovuosi 1995.

L yhtiöveron hyvityksestä 1 § 1 mom (1232/88)

Euroopan yhteisön perustamissopimus 52 artikla

EY-tuomioistuimen ratkaisu C-270/83 "Avoir fiscal"

Vrt. EY-tuomioistuimen ratkaisut C-330/91 "Commerzbank"

ja C-1/93 "Halliburton"