Legislator Case Law & Legislation
Vaasan LO 12.2.1997 53/II AI generated

Court allows farming deductions when temporary suspension does not end farming activity permanently.

Case Number Vaasan LO 12.2.1997 53/II
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court reversed the Tax Appeal Board's decision to deny specific farming expense deductions. The taxpayer had temporarily suspended farming operations for six years under a reduction agreement but retained land and equipment for future resumption. The court ruled that because the taxpayer maintained the infrastructure and intended to resume operations, the activity was not permanently discontinued, thereby preserving the right to claim additional deductions beyond basic maintenance and insurance costs.

Legislator headnote

AI generated

Maatilatalouden verotus 4 § 1 mom; If a taxpayer temporarily suspends farming activities under a time-limited agreement while maintaining assets and intent to resume, the activity is not considered permanently discontinued, allowing for broader expense deductions.

Keywords

AI generated
farming expense deductions temporary suspension of activity agricultural tax reduction permanent discontinuance test land and equipment maintenance

Cited Legislation

AI generated
Maatilatalouden verotus 4 § 1 mom
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, voitiinko verovelvollisen

edelleen katsoa harjoittavan maataloutta ja oliko hänellä

oikeus maatalouden puhdasta tuloa vahvistettaessa maatilatalouden

tuloverolain mukaisiin vähennyksiin, kun hän oli

maataloustuotannon vähentämissopimuksen perusteella luopunut

maataloustuotannosta kuudeksi vuodeksi.

A vaati verotuksessaan maatalouden tulosta vähennettäväksi

tuotantopanosten hankintamenoja 1.215 markkaa, muita menoja

72.020 markkaa ja poistoja 80.574 markkaa, minkä lisäksi A

oli tehnyt 40.000 markan tasausvarauksen.

Verotoimisto hyväksyi vähennettäväksi pellon kunnossapitomenoina

10.000 markkaa ja vakuutusmaksuina 17.317 markkaa,

mutta hylkäsi muutoin edellä mainittuja vähennyksiä koskevat

vaatimukset. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi A:n verotuksestaan

tekemän oikaisuvaatimuksen.

Lääninoikeus totesi, että A oli vuonna 1992 tehnyt maataloustuotannon

vähentämistä koskevan määräaikaisen sopimuksen.

Hän on saanut sopimuksen perusteella korvausta, joka on

hänelle veronalaista tuloa. Vaikka vähentämissopimuksen perusteella

saatu korvaus ja kotieläinten jaksotettu myyntitulo

ovat olleet A:n ainoat maatalouden tulot verovuonna, ei

maatalouden harjoittamista voida katsoa kokonaan lopetetun,

vaan tuotannosta luopuminen koskee ajanjaksoa 1.10.1992 -

30.9.1998. A:n tarkoituksena on pitää pellot, tuotantorakennukset

ja maatalouskalusto sellaisessa kunnossa, että

tuotantoa voidaan sopimuksen päättymisen jälkeen jatkaa.

Näissä olosuhteissa on katsottava, että A:lla on maatalouden

harjoittajana oikeus saada verotuksessa hyväkseen muutkin

maatalouden harjoittamisesta johtuneet menot kuin pellon

kunnossapitomenot ja vakuutusmaksut. Koska verotoimistolla

on ollut asiasta toinen käsitys, lääninoikeus kumosi oikaisulautakunnan

päätöksen ja A:n verotuksen sekä palautti asian

lääninverovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Verovuosi 1994.

MaatVL 4 § 1 mom

Toisin Maatilatalouden verotus, verovuosi 1992, verohallituksen

julkaisu n:o 603 s. 15 ja 16

Toisin Timo Räbinä: Verotus 1993 s. 538 ja 539