Administrative court dismissed child custody removal as parents' disagreement did not endanger child's health or development.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Uusimaa rejected the social board's decision to place children in state care following parental disputes over visitation rights. Although the father exhibited aggressive behavior during negotiations, the court found no evidence that the home environment endangered the children's health or development. The court ruled that the proper remedy for the parents' inability to agree was a court order for visitation rather than immediate removal from the home.
Legislator headnote
AI generatedLastensuojelulain 16 §; Lastensuojelulain 17 §: Removal of children from parental care is justified only when the home environment endangers the child's health or development due to parental disputes, not merely due to disagreement over visitation rights.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lapset olivat marraskuussa 1995 tapahtuneen avioeron jälkeen
olleet vanhempiensa yhteishuollossa siten, että he sopimuksen
mukaan asuivat äitinsä luona. Vanhemmat eivät olleet
pystyneet sopimaan lastensa tapaamisoikeudesta. Äiti
muutti lasten kanssa Keski-Suomesta Vantaalle kesällä 1996,
minkä jälkeen isä ei ollut tavannut lapsia. Elokuussa 1996
isä saapui lasten koululle vaatimaan lapsia mukaansa Keski-Suomessa
sijaitsevaan kotiinsa. Isä oli aggressiivinen,
kiihtynyt, levoton ja sekava. Isän mukaan kummallakin vanhemmalla
oli oikeus tavata lapsia yhtä paljon. Käydyissä
neuvotteluissa tapaamisoikeudesta ei päästy sovintoon. Lapset
otettiin 30.8.1996 kiireellisesti sosiaalilautakunnan
huostaan. Tilannetta selviteltiin viranomaisten avulla pitkin
syksyä. Lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin liittyvässä
tapaamisessa lokakuussa 1996 isä uhkasi ratkaista ongelman
väkivaltaisin keinoin. Tämän jälkeen lapset otettiin
23.10.1996 sosiaalilautakunnan huostaan, koska avohuollon
tukitoimin ei voitu taata lasten turvallisuutta. Lapset
olivat sijaishuollossa äidin työssäolovuorojen ajan, muutoin
kotona. Huostaanotolla pyrittiin turvaamaan lasten
koulunkäynti ja se, ettei isä tapaa lapsia vastoin lasten
ja heidän äitinsä tahtoa. Sosiaalityöntekijä on lääninoikeuden
suullisessa käsittelyssä todennut, että huostaanoton
perusteena oli tilanteen rauhoittaminen, koska lapset kokivat
tilanteen ristiriitaiseksi. Isän vastustuksen johdosta
huostaanottopäätökset alistettiin lääninoikeuden vahvistettavaksi.
Lääninoikeus ei vahvistanut huostaanottopäätöksiä. Kodin
olosuhteet eivät olleet vanhempien välisten lasten tapaamisoikeutta
koskevien erimielisyyksien johdosta vaarantaneet
lasten terveyttä ja kehitystä siten, että huostaanottoon
olisi ollut perustetta. Vaikka isä oli joissain neuvotteluissa
ja sosiaalityöntekijöiden suorittamalla kotikäynnillä
käyttäytynyt uhkaavasti, hän ei kuitenkaan ollut
missään tilanteessa käyttäytynyt väkivaltaisesti eikä myöskään
edes pyrkinyt toteuttamaan vaatimaansa tapaamisoikeutta
viemällä lapsia pois koulusta, kotoa tai lastenkodista.
Koska isä oli kieltäytynyt tekemästä sopimusta lasten tapaamisesta,
lasten huoltajat tai sosiaalilautakunta olisivat
voineet lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun
lain säännösten nojalla hakea käräjäoikeudesta tapaamisoikeutta
koskevaa päätöstä ja tarvittaessa myös väliaikaismääräystä
tilanteen selvittämisen ajaksi.
LastensuojeluL 16 §
LastensuojeluL 17 §
L lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 §
L lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 §
L lasten huollosta ja tapaamisoikuedesta 9 §
L lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta 13 §
L lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta 14 §
L lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta 19 §