County court quashes social board decision denying drug rehab funding due to lack of mandatory right.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe County Court quashed the Social Board's decision denying the applicant funding for drug rehabilitation at a specific facility. The applicant argued that mandatory funding laws required services regardless of prior treatment history or current employment status, while the Social Board cited budget priorities for working families. The court ruled that while the applicant lacks a subjective right to receive care at the requested location, the Social Board erred by failing to assess the applicant's actual need for rehabilitation before denying the claim.
Legislator headnote
AI generatedPäihdehuoltolain 3 §; Sosiaalihuoltolain 17 § 2 mom: The social board must assess the necessity of drug rehabilitation services before denying funding, even if the applicant lacks a subjective right to receive care at a specific facility.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli, voiko kunta jättää antamatta maksusitoumuksen päihdehuoltoa antavaan laitokseen sillä perusteella, ettei hakijalla ole hoitoon ehdotonta oikeutta ja että tarkoitukseen varatut määrärahat on kohdistettu ensisijaisesti työelämässä mukana oleville lapsiperheiden huoltajille.
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva hakija oli pyytänyt maksusitoumusta päihdehuollon laitoskuntoutukseen Järvenpään sosiaalisairaalassa. Viranhaltija hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että päihdekuntoutuksen määrärahat oli varattu ensisijaisesti työelämässä oleville ja/tai lapsiperheen huoltajille ja että hakija on aikaisemmin ollut useilla laitoskuntoutusjaksoilla eikä niistä ollut apua. Sosiaalilautakunta hylkäsi vaatimuksen viranhaltijan päätöksen muuttamisesta sillä perusteella, ettei hakijalla ollut päihdekuntoutukseen ehdotonta oikeutta.
Lääninoikeus katsoi, että päihdehuoltolain 3 §:n ja sosiaalihuoltolain 17 §:n 2 momentin säännökset velvoittavat kunnan järjestämään päihdehuollon palveluja niitä tarvitsevalle. Hakijalla on siten päihdehuoltolain 7 §:n nojalla subjektiivinen oikeus saada päihdehuoltoa. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta saada hoitoa juuri haluamallaan tavalla kuten Järvenpään sosiaalisairaalassa. Vaikka hakijalla ei ole subjektiivista oikeutta hakemansa maksusitoumuksen saamiseen, sosiaalilautakunnan ei olisi tullut tehdä valituksenalaista päätöstä selvittämättä hakijan päihdekuntoutuksen tarvetta. Sosiaalilautakunnan ei myöskään olisi tullut hylätä hakijan vaatimusta sillä perusteella, että hän on yksinäinen, eläkkeellä oleva henkilö. Lääninoikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian sosiaalilautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
PäihdehuoltoL 4 §
PäihdehuoltoL 7 §
SosiaalihuoltoL 17 § 2 mom