County court dismissed municipality's claim for special care costs as child's residence legally shifted to the other municipality.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Central Finland County Administrative Court dismissed A's municipality's claim for special care costs incurred for NN between 1988 and 1994. Although NN was placed in foster care in A's municipality after B's municipality ended guardianship, the court found that NN's legal residence had shifted to A's municipality due to the change in guardianship and foster placement. Consequently, the court ruled that A's municipality was not liable for costs as it was providing care to its own resident, not B's.
Legislator headnote
AI generatedSosiaalihuoltolain 13, 14, 17, 49 ja 51 §; Väestökirjallainsäädännön 9 ja 10 §:n nojalla, kun lapsen kotipaikka muuttuu huoltajien vaihtumisen ja huostassapidon lopettamisen seurauksena, vastaa kunnan, jossa lapsi asuu, hänen erityishuollon järjestämisestä, ei se kunnan, jossa lapsi aiemmin asui.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A:n kunta vaati, että B:n kunta on velvoitettava korvaamaan sille NN:n kehitysvammahuollon kustannukset yhteensä 325.297,59 markkaa vuosilta 1988-1994. Vaatimus perustui siihen, että B:n kunta, jonka sosiaalilautakunnan huostassa NN oli ollut 16.3.1988 saakka, vastaa NN:n jälkihuollon järjestämisestä, sekä siihen, että NN:n kotipaikka ei ollut muuttunut B:n kunnasta A:n kuntaan, kun huostassapito lakkautettiin ja NN:n huolto siirrettiin hänen A:n kunnassa asuville sijaisvanhemmilleen.
NN:n äiti oli asunut B:n kunnassa NN:n syntyessä vuonna 1974. NN siirrettiin sairaalahoidosta lastenkotiin vuonna 1974 ja sieltä sijaiskotiin A:n kuntaan vuonna 1977. B:n kunnan sosiaalilautakunta otti hänet huostaansa 9.1.1980. Kehitysvammapiirin kuntainliitto, jonka jäsenkunta B:n kunta oli, teki 31.1.1980 hoitosopimuksen lapsen sijaisvanhempien kanssa tämän hoidosta sijaisvanhempien perheessä A:n kunnassa. Kihlakunnanoikeus siirsi lapsen huollon sijaisvanhemmille 17.12.1987. Huostassapito lopetettiin B:n kunnan sosiaalilautakunnan päätöksellä 16.3.1988.
Tämän jälkeen lapselle kehitysvammahuoltoa antanut sosiaalialan kuntainliitto, jonka jäsenkunta A:n kunta oli, laskutti lapselle annetuista kehitysvammaisten erityishuollon palveluista A:n kuntaa.
Lääninoikeuden päätöksen mukaan NN:n tarvitsemien kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen ei voitu katsoa sisältyvän lastensuojelulain 34 §:n mukaiseen jälkihuoltoon. Näin ollen NN:lle annetun erityishuollon järjestämisvastuu määräytyi sosiaalihuoltolain eikä lastensuojelulain säännösten nojalla.
Lääninoikeus katsoi, että NN:n olosuhteissa oli tapahtunut huoltajien vaihtumisen ja huostassapidon lopettamisen johdosta sellainen muutos, että hänen kotipaikkansa oli siirtynyt B:n kunnasta A:n kuntaan siitä huolimatta, että hän oli edelleenkin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla sijoitettuna perhehoitoon huoltajiensa luokse. A:n kunta ei näin ollen ollut järjestänyt erityishuoltoa muulle kuin kunnan omalle asukkaalle, joten A:n kunnan hakemus hylättiin perusteettomana.
Lääninoikeuden päätökseen sai hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
SosiaalihuoltoL 13 § 1 mom 1 kohta
SosiaalihuoltoL 14 § 1 mom
SosiaalihuoltoL 17 § 2 mom
SosiaalihuoltoL 49 §
SosiaalihuoltoL 51 §
L kehitysvammaisten erityishuollosta 2 §
VäestökirjaL 9 §
VäestökirjaL 10 § 1 mom